Helsingin kaupungin palveluissa työtoiminnan järjestäminen paikantuu Sosiaali- ja terveystoimialalle, työikäisten palveluihin, nuorten palveluihin ja aikuissosiaalityöhön. Helsingin omissa työtoimintapaikoissa eli Pakilan työkeskuksessa, Uusix-verstailla ja Avotyötoiminnassa saa yhteensä yli 1100 asiakasta kerrallaan työtoiminnan palveluita: kuntouttavaa työtoimintaa ja sosiaalihuoltolain 27e ja d§ mukaista vammaisten henkilöiden työtoimintaa ja työllistymistä tukevaa toimintaa. Omien työtoimintapaikkojen lisäksi palvelua tarjotaan ostopalvelupaikoissa sekä yksittäispaikoissa, joita ovat mm. kaupungin eri toimijat ja järjestöt. Palvelun tarkoituksena on tukea ja lisätä asiakkaiden työ- ja toimintakykyä, työllistymisen edellytyksiä, hyvinvointia sekä elämänhallintaa. Tehtävät Helsingin omissa työtoimintapaikoissa ovat monipuolisia ja työtoiminnan palveluihin sisältyy varsinaisen työtoiminnan ohella aina myös muuta sosiaalista kuntoutusta, kuten kuntoutusohjaajan yksilötyötä, erilaisia ryhmätoimintoja, liikkumis- ja osallisuustoimintaa sekä työvalmennusta. Työtoiminnassa tehdään lisäksi osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Toiminnassa on mahdollista suorittaa tutkintojen osia ja erilaisia korttikoulutuksia sekä osallistua kielenopetukseen tai vaikkapa päihdekuntoutujille suunnattuun Wertsu-ryhmään.
Poikkeustilanteen vaikutus työtoiminnan palveluihin
Kevään 2020 aikana, COVID-19 poikkeustilanteessa Stadin Soten aikuissosiaalityön työtoiminnan palveluissa toteutettiin suuria muutoksia ketterästi ja lyhyessä ajassa. Maaliskuussa suljimme valtioneuvoston 16.3.2020 antaman periaatepäätöksen perusteella kuntouttavan työtoiminnan ja sosiaalihuoltolain 27e§ mukaisen vammaisten henkilöiden työtoiminnan lähipalvelut niin kaupungin omissa, ostopalvelu- kuin yksittäispaikoissakin. Linjasimme, että asiakkaisiin pidetään viikoittain yhteyttä puhelimitse työtoimintapaikoilta, kuntoutusohjauksesta tai työvoimasuunnittelijoiden toimesta. Asiakasyhteydenpidossa korostui psykososiaalinen tuki, ohjaus ja neuvonta ja arkipäiväisten kuulumisten vaihtaminen. Asiakasyhteydenpidossa välittyi vaikutelma, että puhelut olivat tärkeitä asiakkaille ja asiakkaat juttelivat mielellään oman arkensa iloista ja suruista. Esille tulleita pulmia, esimerkiksi etuusasioista koskien pyrittiin ratkaisemaan yhdessä asiakkaiden ja yhteistyössä muiden toimijatahojen, kuten Kelan kanssa.
Etätyötoiminta käynnistyi
Sosiaali- ja terveysministeriö korosti 8.4.2020 antamassaan kuntouttavaa työtoimintaa koskevassa ohjeessa, että vaikka valtioneuvosto periaatepäätöksessään 16.3.2020 mainitsi kuntouttavan työtoiminnan suljettavien toimintapaikkojen listassa, ei kyseinen linjaus ole kuitenkaan poistanut kuntien kuntouttavaa työtoimintaa koskevaa järjestämisvastuuta. Asiakasyhteydenpidon lisäksi otimmekin työtoiminnan palveluissa huhtikuussa monien muiden sosiaalipalveluiden tavoin digiloikan ja käynnistimme työtoiminnan palvelut etänä ja verkkovälitteisesti. Asiakkaisiin oltiin yhteydessä ja tiedusteltiin kiinnostusta ja valmiuksia osallistua työtoimintaan etänä. Suurin osa asiakkaista oli lähtökohtaisesti kiinnostunut palvelusta. Pian kävi tosin selväksi, että työtoiminnan asiakkaiden digitaidoissa ja -välineissä oli suurta hajontaa – osa käyttää mielellään kapulamallista puhelinta, kun taas toiset käyttävät näppärästi tietokonetta ja älypuhelinta.
Stadin Soten etätyötoimintapalvelu rakennettiin siten, että kaikilla asiakkailla on digiosaamisesta tai käytettävissä olevista välineistä riippumatta mahdollisuus osallistua ainakin yhteen etätyötoimintapäivään. Viikko-ohjelma koostuu ns. pajapäivästä, jolloin asiakkaisiin ollaan yhteydessä puhelimitse, käydään läpi kuulumiset, annetaan itsenäisesti työstettävä tehtävä tulevalle viikolle ja käydään läpi edellisellä viikolla annettu tehtävä. Itsenäiset tehtävät ovat asiakkaan työtoimintapaikassa räätälöityjä ja ne toteutetaan itsenäisesti joko omassa kodissa tai kodin lähiympäristössä. Pajapäivän lisäksi asiakkailla on mahdollisuus osallistua verkkovälitteisiin työtoimintapäiviin: osallisuus, kuntoutusohjaus ja työvalmennus. Näistä asiakas on voinut valita yhden tai useamman vaihtoehdon. Osallisuus, kuntoutusohjauksen kahvila ja työvalmennus on toteutettu Teamsin välityksellä, jolloin asiakkailla on täytynyt olla käytössään nettiyhteys ja laite, jolla voi liittyä Teamsiin.
Asiakasmäärä etätyötoiminnassa on kasvanut jatkuvasti: kuntoutusohjauksen etäkahvilassa on kahdella viimeisellä kerralla ollut jopa 82 osanottajaa. Kasvaneet osallistujamäärät ovat tuoneet omat haasteensa verkossa toteutettavalle vuorovaikutteiseksi tarkoitetulle toiminnalle, vaikka enimmäkseen kaikki onkin sujunut hyvin. Ajoittain takkuileva tekniikka onkin suurin yksittäinen asiakkailta tullut palaute koskien kehittämistarpeita.
Etätyötoiminnan palveluita kehitetäänkin kokemusten perusteella jatkuvasti myös eri tietoteknisten vaihtoehtojen näkökulmista. Yhteensä etätyötoimintaan on osallistunut Stadin Soten omissa työtoimintapaikoissa 372 asiakasta eli noin kolmasosa kaikista Pakilan työkeskuksen, Uusix-verstaiden ja Avotyötoiminnan asiakkaista. Suhteessa tilanteeseen ennen koronaviruksen aiheuttamia palvelumuutoksia, on työtoiminnan palveluissa olevien asiakkaiden määrä laskenut 37 % (08/20). Osan vanhoista asiakkaista on kuitenkin tarkoitus jatkaa palvelussa elokuussa, mutta osa on ”kadonnut” kesän aikana eikä heitä ole tavoitettu. Heitä yritetään kuitenkin edelleen aktiivisesti tavoittaa niin puhelimitse kuin kirjeitse lähestymällä.
Asiakkailta arvokasta palautetta
Etäkahvilaa kokeiltiin kuntoutusohjauksessa huhtikuun alkupuolelta lähtien viikoittain yhdessä asiakkaiden kanssa Teams-alustalla, hienosäätöjä harjoitellen ja käytäntöön hioen. Samalla harjoiteltiin myös ryhmäpuheluiden toteuttamista vaihtoehtona tietokoneen käytölle. Huhtikuun viimeisellä viikolla Teams-tapahtumia alettiin toteuttaa verkossa etätyötoimintana. Asiakkaat ovat olleet aktiivisia keskustelijoita Teams-tapahtumien keskustelupalstalla ja myös vertaistuki asiakkaiden kirjoituksissa on ollut tärkeässä roolissa. Etäkahvilan teemat ovat liittyneet hyvinvointiin ja sosiaalisiin kysymyksiin; aiheita ovat olleet liikunta, hyvä mieli, uni ja nukkuminen, luonto, talous ja päihteet. Asiakkaat ovat kertoneet etäkahvilan merkityksellisyydestä aikana, jolloin kohtaamisia ei työtoiminnassa ja yhteiskunnassa muutoinkaan ole tavanomaiseen tapaan.
”Kiitos paljon ohjaajille ja muille jotka olivat täällä. Tästä oli paljon apua.”
”Kiitos, olen positiivisesti yllättynyt etätyötoiminnasta!”
Suurin osa asiakkaista on ollut tyytyväisiä etätyötoimintaan, mutta useimmat kuitenkin ovat palanneet mielellään lähipalveluun 1.6. alkaen. Osa toivoo voivansa jatkaa etäpalvelussa myös lähipalveluun palaamisen jälkeen. Osa kokee saaneensa paljon hyödyllistä tietoa ja yhteisten keskustelujen olleen mielekkäitä. Toisaalta osa asiakkaista on ollut turhautuneita etäryhmiin: he ovat kokeneet, ettei etätoiminta palvele heidän tavoitteitaan.
Työvalmennuksessa ja kuntouttavassa työtoiminnassa oleva asiakas on kirjoittanut kuluneesta keväästä seuraavasti:
”Kun koulut ja kuntouttava suljettiin, tarkoitti se meidän perheessä sitä, että jäätiin pojan kanssa molemmat kotiin. Pojalla koulu jatkui etänä, ja sovittiin että hän on mahdollisimman vähän kavereiden kanssa tekemisissä, koska minä kuulun riskiryhmään. Hyvin pian huomasin taantuvani taas vanhoihin ”tapoihini”, vuorokaudet kuluivat suurimmaksi osaksi leväten ja nukkuen. Vaikkakin pajalta oltiin välillä yhteydessä ja kyseltiin kuulumisia. Kuntouttavan alkaminen etänä oli taas suuri pelastus minulle, vaikka se ei täysin korvaakaan sitä varsinaista kuntouttavaa ja kotoa poistumista. Kotitehtävät ovat mielestäni hauskoja ja mielenkiintoisia, ja on tietyllä tavalla rauhoittavaa, kun huomaa ettei ole yksin tässä maailmassa, ja että on sitä seuraa muista ihmisistä, vaikka sitten Teams:n kautta. Meillä onkin kotona jo kehkeytynyt rutiiniksi se, että syödään aamupala yhdessä, poika siirtyy omaan huoneeseen tietokoneelle koulutapaamiseen, ja minä höyryävän tee kupposen kanssa siirryn askartelupöydän ääreen ja otan yhteyden puhelimella etäkuntouttavaan. Kuntouttavan päätyttyä olen usein virkeämpi ja siirryn monesti heti kotiaskareiden pariin. Jännä huomata, kuinka niinkin ”pienellä” asialla voi olla näin suuri merkitys.”
Kuulumisiaan kirjoittanut asiakas on hakenut opiskelemaan ja mennyt opiskelijavalintoihin liittyvään haastatteluun kesäkuussa.
Exit-suunnitelma ja läsnäpalveluiden avaaminen
Etätyötoimintaa on toteutettu nyt muutamia kuukausia ja kuntouttavan työtoiminnan ja vammaisten henkilöiden työtoiminnan asiakkaat ovat palanneet hallitusti ja asteittain työtoimintaan lähipalveluna 1.6.2020 alkaen. Työtoiminnan avaaminen lähipalveluna on edellyttänyt ja edellyttää tiivistä yhteistyötä TE-palveluiden, Kelan, TYP Helsingin ja aikuissosiaalityön sekä muiden palveluun lähettävien tahojen kanssa. Palveluiden avaamisesta laadittiin suunnitelma koko työtoimintaa koskien sekä erilliset yksityiskohtaiset tiimi-, osasto- ja pajakohtaiset toimintasuunnitelmat turvallisuustekijät huomioiden siten, että asiakkailla on ollut mahdollisuus osallistua työtoimintaan joko etä- tai lähipalveluna tai näiden yhdistelmänä. Lähipalvelua ei ole mahdollista järjestää samoissa määrin kuin aiemmin, eivätkä kaikki kuntouttavan työtoiminnan tai vammaisten henkilöiden työtoiminnan lähipalveluissa ennen koronaviruksen aiheuttamaa poikkeustilaa olleet asiakkaat oman yksilöllisen tilanteensa vuoksi ole voineet aloittaa lähipalvelussa vielä 1.6.2020. Palveluihin palaamista selvitetään jokaisen osalta yksilöllisesti ja tavoitteena on, että jokainen pystyy palaamaan myös lähipalveluun elokuun aikana. Etätyötoiminnan palveluita jatketaan osana Stadin Soten työtoimintaa. Ottamamme digiloikan myötä meillä on mahdollisuus ja edellytykset tarjota aiempaa monipuolisempaa palvelua myös koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilan jälkeen.
Terhi Bäckman, kuntoutusohjaaja, Helsingin kaupunki
Päivi Laakso, kuntoutusohjaaja, Helsingin kaupunki
Titta Niemonen, työvalmentaja, Helsingin kaupunki
Henna Niiranen, aikuissosiaalityön päällikkö, Helsingin kaupunki
Asiakkaan kirjoittaman tekstipätkän julkaisuun on lupa asiakkaalta.