Taustalla vaikuttivat kansallisvaltion idea ja demokratian ihanteet vapaudesta, tasavertaisuudesta, lain kunnioituksesta ja oikeudenmukaisuudesta. Olihan yleinen ja yhtäläinen äänioikeus valtiollisissa vaaleissa toteutettu jo vuonna 1906.
Sisällissodan jälkeen heti vuoden 1918 lopulla pidettiin ensimmäiset demokraattiset kuntavaalit, joissa työväenliike pääsi mukaan vaikuttamaan paikallisasioihin. Kuntademokratiaa on pidetty avaintekijänä kansalliselle eheytymiselle katkeran sisällissodan jälkeen. Kaikki pääsivät päätöksentekoon osallisiksi. Valtuustoissa ja lautakunnissa oli tehtävä yhteistyötä paikallisten ongelmien ratkaisemiseksi, kuten köyhäinhoidon järjestämiseksi.
Maailma on muuttunut sadassa vuodessa. Yhteiskunnalliseen kehitykseen niin meillä kuin muualla vaikuttavat talouden suuret muutosvoimat globalisaatio ja digitalisaatio. Ihmisten hyvinvointi on jäänyt talouspuheen peittoon. Pahimmissa uhkakuvissa demokratia murenee.
Onko yhteiskunnallinen eheys vielä tavoitteena – nähdäänkö sosiaalinen hyvinvointi yhteiskunnan voimavarana? Mitä osallisuus voisi olla tässä ajassa ja miten sitä voisi vahvistaa? Entä miten demokratian merkitys hahmottuu? Muun muassa näitä kysymyksiä tarkasteltiin XIV Bruno Sarlin -seminaarissa. Huoltaja-säätiö järjesti seminaarin yhteistyössä Sosiaalipoliittisen yhdistyksen kanssa 13. joulukuuta Helsingissä.
Seminaarin aineistot
Muutosta ja voimaa! – Kohti nuorten kokemusasiantuntijuutta lastensuojelun sijaishuollossa
Helena Inkinen, asiantuntija, Pesäpuu ry
Asiakkaista kehittäjiksi ja vaikuttajiksi
Asta Niskala, kehittämispäällikkö, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus
Asukasosallisuus ja osallistumisen kehittämishankkeet
Kanerva Kuokkanen, tutkijatohtori, Helsingin yliopisto
Sosiaaliturvan kuplat ja kuilut
Heikki Hiilamo, professori, Helsingin yliopisto
Notkistuva politiikka: kuinka käy hyvinvointivaltion ja demokratian?
Anu Kantola, professori, Helsingin yliopisto
Seminaarimuistio, laatinut Jenni Simola