Ylisosiaalineuvoksen asialistalla kahdeksan kysymystä

Aulikkki Kananoja puhetta pitämässä verkkosivujensa julkistamistilaisuudessa 26.2.2020.
Lea Suoninen-Erhiö (vas.) esitteli  Kananojan 80-vuotisjuhlavuoden kunniaksi julkaistut verkkosivut, joilta löytyy mm. Erja Saarisen (toinen oik.) kirjoittama Kananojan pienoiselämäkerta.

Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananojan verkkosivujen julkistamistilaisuudessa 26. helmikuuta 80 vuotta täyttänyt Kananoja nosti esille kahdeksan kysymystä, jotka näyttävät olevan ajankohtaisia vuosikymmenestä toiseen.

Yksi on kysymys universaalien ja kohdennettujen sosiaalipalvelujen osuudesta ja painottamisesta sosiaalipalvelujen resursoinnissa. Kun yleiset sosiaalipalvelut ja tiettyihin elämäntilanteisiin kohdentuvat taikka tietyille ryhmille tarkoitetut erityispalvelut kilpailevat yhteisistä resursseista, jäävät erityistä tukea tarvitsevat ryhmät usein häviäjiksi.

Toisena asiana Kananoja nosti esille sosiaalihuollon perimmäisen tarkoituksen, joka tarvitsee nykyistä painavamman aseman toimintaa ohjaavana ”kompassina”. Sosiaalityön näkökulmasta olennaista on se, millä tavoin sosiaalihuolto jäsentää kohdealuettaan eli ihmisten elämää ja toimintaedellytyksiä. Jäsennetäänkö työtä hallinnon rakenteiden, lakipykälien, palvelusektoreiden, ammatillisten reviirien määrittelyin vai ihmisten elämää, elämäntilanteita ja toimintaa käsittelevien käsitteiden avulla.

Kolmanneksi Kananoja korosti paikallisen, alueellisen ja valtakunnallisen vuoropuhelun tarvetta ja neljänneksi asiakkaan asemaa ja osallisuutta.

Viidentenä ongelmana Kananoja kuvasi implementaatiokuilua: yläkäsitteiden konkretisointia ja implementointia käytäntöön.

Kuudes asiakokonaisuus liittyy sote-uudistukseen, joka tuo sosiaalihuollon ja alan ammatillisen työn ratkaistavaksi niin vanhoja kuin uusiakin kysymyksiä. Näitä ovat esimerkiksi sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen tehtäväalueet sekä yleisten palvelujen ja erityispalvelujen määrittelyn perusteet.

Seitsemänneksi Kananoja nosti esiin sosiaalihuollon ja sen sisällä alan ammatillisen työn vaikuttavuuden seurannan ja arvioinnin.

Kahdeksantena asiana listalla oli sosiaalihuollon ja sosiaalityön käytännön, opetuksen ja tutkimuksen tiivis yhteys. Kananoja peräsi sosiaalihuoltoon ja sen eri tehtäväalueille jo 1980-luvulta lähtien kaavailtuja opetus- ja tutkimussosiaalikeskuksia tai tulevassa sote-rakenteessa sosiaali- ja terveyskeskuksia.

Kananojan esiin nostamia kysymyksiä on käsitelty hänen puheenvuoroissaan vuosien varrella. Niitä on koottu hänen verkkosivuilleen, joilta voi myös lukea  tämän verkkosivujen julkistamistilaisuudessa 26.2.2020 pidetyn puheen kokonaisuudessaan (lue puhe täältä).

Verkkosivuja ylläpitävät ylisosiaalineuvoksen viestintäapuna toimivat yhteisöt Huoltaja-säätiö sr, Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry sekä SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, jotka myös aikoinaan esittivät tasavallan presidentille uutta ylisosiaalineuvoksen arvonimeä.

www.ylisosiaalineuvos.fi

Kuvat: Veikko Somerpuro

Maljannostoa Kananojalle esitti Sosten pääsihteeri Vertti Kiukas.
Mukana juhlassa Viveca Hagmark, Marketta Rajavaara ja Harri Jokiranta.
Helsingin sosiaaliviraston entiset kollegat Markus Winter ja Kim Aarva.
Talentiasta eläkkeelle jäänyt Kristiina Koskiluoma.
Vappu Taipaletta edusti puolisonsa Ilkka.
Etualalla Anneli Pohjola (vas.) ja Kati Peltola.
Helsingin sosiaaliviraston entisiä kollegoita: Marjatta Miettinen, Irja Eskola ja Kaarina Kurki.
Mikko Mäntysaari (vas.), Lasse Murto ja Hannu Uusitalo. 
Riitta Särkelä, Riitta Pihlaja, Anneli Pohjola  ja Lasse Murto.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *