Kevään aluevaaleissa valittavat valtuutetut päättävät alueensa sosiaalihuollon ja sosiaalipalveluiden järjestämisestä. Alueen asukkaiden sosiaaliselle hyvinvoinnille kysymys on elintärkeistä asioista. Sosiaalihuolto ja sosiaalipalvelut ovat turvaverkko, joka kantaa ihmisiä vaikeissa elämäntilanteissa ja tukee yhteisöjä ja vahvistaa niiden sosiaalisia rakenteita.
Hyvinvointialueet tarjoavat sosiaalipalveluita lapsille, perheille, työikäisille, ikäihmisille, vammaisille henkilöille sekä kaikille, jotka tarvitsevat tukea elämän eri tilanteissa. Näitä ovat esimerkiksi tuen ja avun tarve ikääntyessä, perhe-elämän ongelmat, lasten ja nuorten haasteet, taloudelliset vaikeudet sekä asumisen ja työllistymisen kysymykset.
Palveluiden lisäksi sosiaalihuoltoon tulee sisältyä hyvinvointia edistävää ja ongelmia ehkäisevää työtä sekä yhteisöissä tehtävää sosiaalityötä.
Kaikkeen tähän käytettiin noin 11 miljardia vuonna 2023.
Huoltaja-säätiö on tiivistänyt sosiaalihuollon ydinasiat viiteen osa-alueeseen. Niissä esitettyjen asioiden on toteuduttava, jotta sosiaalihuolto voi toteuttaa yhteiskunnallista tehtäväänsä. Näinä aikoina ei voine liikaa korostaa yhteiskunnallisen eheyden merkitystä. Se on yhteiskunnan turvallisuustekijä. Ihmisten on voitava luottaa siihen, että vaikeissa elämäntilanteissa ja vaikeina aikoina kaikista pidetään huolta. Sosiaalihuolto on tärkeä osa yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta ja ihmisten hyvinvointia.
TOIMIVAN SOSIAALIHUOLLON VIISI EDELLYTYSTÄ
Palveluiden on oltava kaikkien niitä tarvitsevien saatavilla ja saavutettavissa.
1. Palveluiden on oltava kaikkien niitä tarvitsevien saatavilla ja saavutettavissa. Sosiaalipalvelujen ydintä on ihmisen kohtaaminen hänen omassa elinympäristössään. Kun digitaalisia palveluja kehitetään, on otettava huomioon, etteivät ne sovellu kaikille tai kaikenlaisiin tilanteisiin.
Sosiaalihuollon laatu ja saatavuus ovat suoraan riippuvaisia osaavasta, sitoutuneesta ja riittävästä henkilöstöstä.
2. Sosiaalihuollon laatu ja saatavuus ovat suoraan riippuvaisia osaavasta, sitoutuneesta ja riittävästä henkilöstöstä. On panostettava henkilöstön työhyvinvointiin, osaamiseen ja riittävään tukemiseen. Hyvä ja riittävästi resursoitu johtaminen ja esihenkilötyö ovat kriittisiä tekijöitä henkilöstön hyvinvoinnille ja ylipäänsä toimivalle sosiaalihuollolle.
Ihmisten ongelmiin on vastattava kokonaisvaltaisesti sosiaali- ja terveyspalveluita yhteensovittaen ja eri toimijoiden sektorirajat ylittäen.
3. Ihmisten ongelmiin on vastattava kokonaisvaltaisesti. Varsinkin vanhus-, vammais- ja lapsiperheiden palveluissa sekä päihde- ja mielenterveyspalveluissa tarvitaan sosiaali- ja terveydenhuollon saumatonta yhteistyötä. Sosiaalihuollon palveluissa tarvitaan tiivistä yhteistyötä myös kuntien, järjestöjen, Kelan ja muiden tarpeellisten tahojen kanssa. Erityisesti näin on lasten ja nuorten palveluissa, lähisuhdeväkivallan vastaisessa työssä, asumiseen liittyvissä tuen tarpeissa sekä työkyvyn tukemisessa.
Hyvinvointialueen asukkaiden ja asiakkaiden osallistumista palveluiden suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin on lisättävä ja osallisuutta vahvistettava asuinalueilla tehtävällä sosiaalityöllä.
4. Hyvinvointialueen asukkaiden ja asiakkaiden osallistumista palveluiden suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin on lisättävä. Erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien ääni on huomioitava. Lähiyhteisöjen voimaannuttamiseksi, asukkaiden osallisuuden vahvistamiseksi ja ongelmien ehkäisemiseksi tarvitaan myös yhteisöissä tehtävää sosiaalityötä. Samalla saadaan tietoa alueen sosiaalisista riskeistä, haavoittuvien ryhmien elinoloista ja muista yhteiskunnallisista ongelmista, joihin puuttumalla asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä voidaan parantaa.
Päätöksenteon pohjaksi tarvitaan tutkittua tietoa.
5. Päätöksenteon pohjaksi tarvitaan tietoa asiakkaiden tarpeista ja asiakasmääristä sekä toimivat asiakastietojärjestelmät, joista nämä tiedot ovat helposti poimittavissa. Lisäksi sosiaalihuollon vaikuttavuutta on arvioitava systemaattisesti, jotta toimintaa ja palveluja voidaan parantaa ja varmistaa resurssien kohdentaminen sinne, missä niistä on eniten hyötyä. Tämä edellyttää asianmukaisten TKI-toimintojen luomista hyvinvointi- ja yhteistyöalueille. Vaikuttavuustieto, hyvinvointihyöty ja tutkimusnäyttöön perustuvat uudet toimintamallit syntyvät tätä kautta.
Lisätietoja antavat:
Marja Heikkilä, Huoltaja-säätiön hallituksen puheenjohtaja, puh. 0400 54 6613
Lea Suoninen-Erhiö, Huoltaja-säätiön toiminnanjohtaja, puh. 050 441 7063