Kesän lämpöaallon aikaan vanhuksia kuljetettiin tukahduttavan kuumista asunnoistaan kaupunkien viilennyshuoneisiin. Niihin vietiin myös kaduille kuumuudesta uupuneita asunnottomia. Tämä ei ole kuvaus tulevaisuuden dystopiasta vaan viime kesän todellisuutta Espanjan pääkaupungissa Madridissa ja Kreikan pääkaupungissa Ateenassa.
Kun kesällä kärvistellään kuumuudessa, talvella voi Etelä-Eurooppaankin tulla yllättäviä lumimyräköitä ja pakkasaaltoja, jolloin ihmisiä pitää taas saada kylmistä rakennuksista lämpimään.
Rajut tulvat ja laajat metsäpalot pakottavat evakuoimaan ihmisiä – hauraita vanhuksia, lapsia ja toimintarajoitteisia.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana Euroopassa on koettu monia odottamattomia kriisejä: oli pakolaiskriisi, koronapandemia, alkoi Venäjän hyökkäysota Ukrainassa, on toistuvia kyberhyökkäyksiä, sodan leviämisen pelkoa. Ja ilmastonmuutoksesta johtuvia sään ääri-ilmiöitä.
Tässä ajassa elämme nyt.
Tarvitaan varautumista, ennakointia, luottamusta
Haavoittuvassa asemassa olevat kärsivät kriiseistä aina kaikkein eniten. He ovat usein sosiaalipalveluja tarvitsevia ihmisiä. Siksi on tärkeä huolehtia siitä, että sosiaalihuolto on valmistautunut kriiseihin ja sosiaalihuolto on integroitu valmiussuunnitelmiin kaikilla hallinnon tasoilla.
Sosiaalihuollon varautumisen ja valmiussuunnittelun kysymyksiä käsiteltiin Crisis Preparedness and Management -kutsuseminaarissa 24.–25. syyskuuta Helsingissä.
Seminaari kokosi toistasataa sosiaalialan ammattilaista eri puolilta Eurooppaa vaihtamaan kokemuksia ja oppimaan toisiltaan: miten kriiseihin voidaan varautua, miten niiden aikana ja niiden jälkeen toimitaan, miten ammattilaisten kriisiosaamista vahvistetaan ja millaisia tietoteknisiä välineitä voidaan hyödyntää. Näkökulmat ulottuivat paikallisesta, alueellisesta ja kansallisesta tasosta aina EU-tason tarkasteluun.
”Oppia aiempien kriisien virheistä”
Keskeisenä pidettiin suhteiden ja luottamuksen rakentamista eri toimijoiden välille jo ennen kriisien puhkeamista, tiedon jakamista yhteisen tilannekuvan muodostamiseksi sekä suunnitelmien systemaattista ajan tasalla pitämistä. Tärkeä on myös ottaa oppia aiemmista kriiseistä ja erityisesti niiden hoidossa tehdyistä virheistä.
Esille nousi myös sosiaalialan henkilöstön kriisinkestävyyden ja resilienssin vahvistaminen. Tämä edellyttää muun muassa työntekijöiden työhyvinvoinnista huolehtimista ja kannattelevaa työyhteisöä, jossa vallitsee luottamuksen ilmapiiri.
Seminaarin järjestivät European Social Network (ESN) yhdessä suomalaisten jäsentensä Hyvinvointialueyhtiö Hyvilin ja Huoltaja-säätiön kanssa. Mukana olivat myös sosiaali- ja terveysministeriö, Euroopan komissio, THL, Talentia ja SPR.
* * * * *
ESN julkaisee lähiaikoina katsauksen, johon seminaarin anti kootaan.
Lue Inés Suñerin (Junior Policy Officer at the European Social Network) kirjoitus seminaarista ESN:n sivuilta: Social Services at the forefront of crisis preparedness and management | ESN
Suomalaisten plenaarissa valotettiin sosiaalihuollon asemaa ja tehtäviä osana kokonaiskriisinhallintaa. Moderoijana Harri Jokiranta (vas.) Huoltaja-säätiöstä. Asiantuntijoina Mika Lehestö sisäministeriöstä, Krista Lyyra sosiaali- ja terveysministeriöstä, Pia Mäkeläinen Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalta sekä Mira Miettinen Huoltovarmuusorganisaatiosta. (Kuva keskellä)
Graham Owen (vas.) Ruotsin sosiaalijohdosta moderoi plenaarin, jossa käytiin läpi kriisien hoitoa käytännön esimerkein. Ulla-Carin Moberg kertoi vuoden 2015 pakolaiskriisin hoidosta Göteborgissa, Susana Ortiz sään ääri-ilmiöiden aiheuttamien kriisien hoidosta Madridissa ja Sigrun Thorarinsdottir tulivuoren purkauksen aiheuttaman katastrofin hoidosta Islannin Kópavogurissa. Kuvassa myös ESN:n tj. Alfonso Lara Montero (toinen vas.). (Kuva oikealla)
Jenny ja Antti Wihurin rahasto myönsi Huoltaja-säätiölle apurahan seminaarin kuluihin.