Huoltaja-säätiön yhteydessä toimiva sosiaalihuollon asiantuntijaryhmä: Digiloikka tietoturvallisesti

Huoltaja-säätiön sosiaalihuollon asiantuntijaryhmä pitää tarkoituksenmukaisena, että sosiaalihuollon etätyöhön liittyviin tietosuoja- ja tietoturvakysymyksiin luodaan kansallisia linjauksia ja valtakunnallisia ohjeistuksia. Samalla pitää huolehtia työntekijöiden tietosuojakoulutuksesta yhdenmukaisesti koko maassa, todetaan asiantuntijaryhmän kannnaotossa.

Pakon sanelema loikka

Koronavirustartuntojen hillitsemiseksi etätöihin ohjattiin poikkeusolojen aikana kaikki ne, joiden fyysinen läsnäolo työpaikalla ei ollut välttämätöntä.

Kokouksia ja palavereita alettiin hoitaa yhä enemmän etäyhteyksin työntekijöiden kotoa käsin. Monissa kunnissa erilaisia kuvapuhelinpalveluita ja muita sähköisiä vuorovaikutuskanavia otettiin käyttöön myös asiakastyössä nopealla aikataululla.

Etäpalveluiden lisääntynyt käyttö koronapandemian seurauksena tuli selvästi esille myös sosiaali- ja terveysministeriön keväällä 15.–22.5.2020 tekemässä kyselyssä, jossa selvitettiin etäpalveluiden käyttöä kuntien sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Huomio eri välineiden ja teknisten alustojen tietoturvaan

Sosiaalihuollossa asiakkaan yksityisyyden suoja ja asiakassuhteen luottamuksellisuus ovat itsestään selviä asioita työtavasta riippumatta. Sosiaalialan ammattilaisten eettisen osaamisen korostaminen ei kuitenkaan yksin riitä. Myös työvälineiden ja teknisten alustojen tietoturvaan on kiinnitettävä huomiota. Samalla on pidettävä mielessä se, että digitaalisten palveluiden ensisijaisena tarkoituksena on asiakastyön helpottaminen ja parantaminen. Siksi tietoturvaan pitää hakea sellaisia ratkaisuja, jotka mahdollistavat digitalisaation hyödyntämisen, eivät estä sitä.

Etäkokouksia pidetään videoneuvotteluina mm. Skypen, Teamsin ja Zoomin välityksellä, ja niiden välityksellä on hoidettu myös asiakaskontakteja. Kunnissa käytössä olevat asiakastietojärjestelmät ovat kirjavat eikä kaikissa organisaatioissa ole tietojärjestelmiin rakennettuja tietoturvallisia videoyhteyksiä.

Epäselvää on esimerkiksi, milloin voi käyttää Zoomia? Tai voiko Microsoft Teamsissä tai Skypessä käsitellä asiakirjoja turvallisesti? Entä voiko asiakkaaseen pitää yhteyttä WhatsAppilla, jos asiakas sitä toivoo ja se on asiakkaalle tuttu viestipalvelu? Milloin asiakaskontaktissa tulee vaatia vahvaa tunnistautumista pankkitunnuksin? Entä miten huolehditaan asiakkaiden osaamisesta, jotta he voivat käyttää etäpalveluita turvallisesti?

Millainen on tietoturvallinen ympäristö?

Tietoturvan näkökulmasta on eri asia, hoidetaanko asiakaskontakteja etäyhteyksin työpaikalta vai työntekijän kotoa käsin. Miten esimerkiksi asiakkaan yksityisyyden suoja taataan, jos työntekijä työskentelee kotonaan ja kuuloetäisyydellä on työntekijän perheenjäseniä? Millainen ympäristö on tietoturvallinen? Pitääkö työntekijällä olla kotonaan oma työtila? Pitääkö työtehtäviä räätälöidä etätöihin sopiviksi?

Etätyön näkökulmasta esille nousevat myös kirjaamiseen liittyvät tietoturva-asiat. Työntekijän pitää voida tehdä asiakastyön tai asiakastapaamisten kirjaukset reaaliaikaisesti asiakastietojärjestelmään. Tämä edellyttää sitä, että organisaatio on järjestänyt reaaliaikaisen etäyhteyden eli VPN-yhteyden tietojärjestelmään. Nyt näin ei aina ole.

Tarve kansallisille linjauksille

Monet organisaatiot ovat laatineet omia tietoturvaohjeitaan ja päivittävät niitä parhaillaan. On myös organisaatioita, joissa on löydetty toimivia ratkaisuja ja luotu hyviä käytäntöjä. Selvää on, että ohjeet käytettävistä ohjelmistoista, työympäristöistä ja muista tietoturvaan liittyvistä ratkaisuista riippuvat työtehtävästä ja käsiteltävistä asioista. Sen sijaan että samoja kysymyksiä ratkotaan eri puolilla maata, sosiaalihuollon asiantuntijaryhmä pitää tarkoituksenmukaisena, että sosiaalihuollon etätyöhön liittyviin tietosuoja- ja tietoturvakysymyksiin luodaan kansallisia linjauksia ja valtakunnallisia ohjeistuksia.

Tarve yhtenäiselle ohjaukselle sekä selkeille ohjeille erityisesti tietosuojan ja tietoturvan näkökulmasta nousi esille myös sosiaali- ja terveysministeriön keväällä tekemässä etäpalveluiden käyttöä koskevassa kyselyssä. Sen avovastauksissa nousi esille myös koulutustarve.

Joissakin kunnissa ja kuntayhtymässä vaaditaan nykyään etätöiden edellytyksenä e-kurssin suorittamista tietosuojasta, mutta on myös kuntia, joissa tätä ei vaadita. Käytännöt vaihtelevat.

Asiantuntijaryhmän mielestä sosiaalihuollon työntekijöiden tietosuojakoulutus olisi järkevä yhdenmukaistaa koko maassa. Tätä varten voidaan esimerkiksi kehittää valtakunnallinen e-kurssi, jonka suorittaminen vaaditaan etätöiden tekemisen edellytyksenä.

Valtakunnallisissa linjauksissa on syytä ottaa kantaa myös siihen, millaisissa tilanteissa sosiaalihuollossa tehtävää työtä ei voi tehdä tai ei suositella tehtävän etänä.

Sosiaalihuollon tehtävä kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tukena ei saa vaarantua missään oloissa, asiantuntijaryhmä korostaa. Palvelut on kyettävä turvaamaan myös niille, jotka ovat eri syistä etäyhteyksien ulottumattomissa.

Sosiaalihuollon asiantuntijaryhmä on perustettu Huoltaja-säätiön hallituksen yhteyteen 28.1.2020.

Asiantuntijaryhmään kuuluvat säätiön hallituksen jäsenten lisäksi kehitysjohtaja/työelämäprofessori Kaisa Kostamo-Pääkkö Rovaniemeltä, kehittämispäällikkö Heidi Muurinen Helsingistä, erityisasiantuntija Eeva Reijonen Lappeenrannasta, sote-koordinaattori Päivi Saukko Kuortaneelta sekä kehittäjä, erikoissosiaalityöntekijä Katri Ylönen Jyväskylästä.                 

***

Lisätietoja:
Huoltaja-säätiön hallituksen varapuheenjohtaja Marja Heikkilä, puh. 0400 546 613
Huoltaja-säätiön toiminnanjohtaja, sosiaalihuollon asiantuntijaryhmän sihteeri Lea Suoninen-Erhiö, puh. 050 441 7063

Lue kannanotto kokonaisuudessaan täältä.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *