Asiakkaiden kokemuksia 65-vuotiaiden terveystarkastuksista Perusturvaliikelaitos Saarikassa

65-vuotiaiden terveystarkastuksiin kannattaa panostaa. Se on hyvä hetki herättää terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämiseen ja lisäämiseen, selviää Erja Tammelinin opinnäytetyöstä.

Perusturvaliikelaitos Saarikassa on järjestetty vuodesta 2014 alkaen terveystarkastukset 65-vuotiaille. Ne ovat osa niin kutsuttua varhaisen tuen palvelukokonaisuutta, joka tarjoaa ennaltaehkäiseviä palveluja ikääntyville.

Saarikka toimii viiden kunnan (Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi) alueella. Toiminta-alueella kartoitettiin vuonna 2015 terveystarkastuksiin osallistuneiden 65-vuotiaiden henkilöiden (N=274) asiakaskokemuksia. Tutkimuksessa oli määrällinen lähestymistapa ja tiedonkeruu tehtiin vuonna 2016 heinä–syyskuun välisenä aikana strukturoidulla kyselyllä, joka toteutettiin puhelinhaastatteluna. Vastaukset tallennettiin suoraan Webropol -ohjelmaan jatkokäsittelyä varten.

Asiakaskokemuksia kartoitettiin asiakkaan kokeman hyödyn, terveyskäyttäytymisen sekä itsenäisessä elämässä pärjäämisen näkökulmista. Asiakkaiden kokemuksia keräämällä pyrittiin saamaan tietoa, onko terveystarkastusten sisältöä tarpeen kehittää ja kannattaako terveystarkastustoimintaa edelleen jatkaa. Samalla asiakkailta pyydettiin kehittämisideoita asuinalueensa muihin kuin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin.

Tutkimuksen vastausprosentti oli 84 (n=231). Yli puolet (54 %) tutkimukseen osallistuneista asui Saarijärven kunnan alueella.

Liikunnan lisäämistä tai ravitsemuksen muuttamista

Yli puolet (53 %) tutkimukseen osallistuneista kertoi, että terveystarkastuksessa oli ilmennyt heidän terveyteensä tai hyvinvointiinsa vaikuttavia riskitekijöitä. Ne liittyivät muun muassa ravitsemukseen, liikkumiseen, painonhallintaan, tupakointiin ja/tai alkoholin käyttöön. Lähes kolmannes (n=66) tarkastuksessa käyneistä ohjattiin jatkotutkimukseen joko lääkärille, fysioterapeutille, diabeteshoitajalle, silmälääkärille tai luomen tarkastukseen tai poistoon.

Terveystarkastuksessa annettiin neuvoja ja suosituksia oman terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämiseen ja lisäämiseen.  Ohjeita pidettiin pääosin hyödyllisinä. Kaksi kolmasosaa vastaajista kertoi, että terveystarkastuksessa saatu tieto omasta terveydestä ja hyvinvoinnista oli tarpeellista. Terveystarkastuksesta annettujen kouluarvosanojen 4–10 keskiarvo oli 8,5.

Yli puolet (52 %) vastaajista kertoi, että heillä ei ilmennyt tarvetta tehdä muutoksia terveyskäyttäytymiseensä. Niistä, joilla tarvetta muutoksiin ilmeni, 91 prosenttia kertoi pystyneensä tekemään haluamiaan muutoksia ainakin osittain. Useimmiten muutokset kohdentuivat liikunnan lisäämiseen tai ravitsemuksen muuttamiseen terveellisemmäksi.

Tutkimukseen osallistuneet kertoivat saaneensa tukea terveyskäyttäytymisensä muuttamiseen terveydenhoitajalta, rakkaalta aviopuolisolta, muilta perheenjäseniltä tai ystävältä. Myös oma itsekuri ja itsensä ottaminen niskasta olivat keinoina terveyskäyttäytymisen muuttamisessa.

65-vuotiaat elävät vielä täysin itsenäistä elämää. Monet tutkimukseen osallistuneista eivät olleet merkittävästi ajatelleet varautumista ikääntymisen mahdollisesti mukanaan tuomiin haasteisiin. 70 prosenttia vastaajista kertoi, että heillä ei ollut tarvetta asunnon tai asuinympäristön muutoksiin esteettömyyden näkökulmasta. Kahta vastaajaa vaille kaikki tutkimukseen osallistuneet kertoivat vastuun omaan terveyteen ja hyvinvointiin liittyvien asioiden hoitamisesta olevan heillä itsellään.

Lähes kolmeneljäsosaa (73 %) vastaajista kertoi tarkastuksessa tulleen esille voimavaratekijöitä, jotka auttavat itsenäisen elämän jatkamista ikääntyessä. Yli puolet vastaajista (58 %) kertoi terveystarkastukseen osallistumisen lisänneen luottamusta kotona pärjäämiseen ikääntyessä.

Osa toivoi jatkossa säännöllisiä tarkastuksia

Lähes puolella (47 %) vastaajista ei ollut kehittämisideoita 65-vuotiaiden terveystarkastukseen. He kuvasivat tarkastusta sanoilla kattava ja monipuolinen, hyödyllinen, hyvä perustarkastus ja hirveän hyvä systeemi. Kolmen vastaajan mielestä tarkastus ei ole tarpeellinen vielä 65-vuotiaalle.

Eniten kehittämisehdotuksia annettiin tarkastusten säännölliseen järjestämiseen; osa tarkastuksessa käyneistä arveli, että vastaavanlainen tarkastus olisi hyvä olla vähintään joka toinen vuosi. 93 prosenttia vastanneista piti tarpeellisena terveydenhoitajan yhteydenottoa 70-vuotiaana, mieluiten henkilökohtaisena tapaamisena.

Kunnille, seurakunnille, eläkejärjestöille ja muille palveluntuottajille kohdennettiin kehittämisideoita kuljetuspalveluiden järjestämiseksi sivukyliltä keskustaan, ystäväpalvelutoiminnan kehittämiseen sekä liikunnallisia tapahtumia ja ryhmäkeskustelutapaamisia ikääntyville.

Tutkimuksesta saatuja tuloksia voidaan hyödyntää arvioitaessa 65-vuotiaille kohdennettujen terveystarkastusten tarpeellisuutta sekä tarkastusten sisällön kehittämistä Perusturvaliikelaitos Saarikassa. Tuloksia voidaan käyttää myös vastaavanlaisen toiminnan suunnittelussa muissa kunnissa tai organisaatioissa.

***

Erja Tammelin valmistui sosionomiksi (AMK) Jyväskylän ammattikorkeakoulusta. Hänen opinnäytetyönsä Asiakkaiden kokemuksia 65-vuotiaiden terveystarkastuksista Perusturvaliikelaitos Saarikassa saatavilla täältä.