21.12.2006 Isännistön kokoonpanoon muutoksia

Huoltaja-säätiön isännistössä vuodesta 1987 vaikuttanut Riitta Pihlaja jätti jäähyväiset säätiön luottamustehtäville isännistön syyskokouksessa 29. marraskuuta.   Kotkassa pitkän uran vanhainkodin johtajana tehnyt Pihlaja toi säätiöön sosiaalihuollon arjen äänen ja kokemuksen sekä teräviä huomioita ja konstailematonta tervettä järkeä. Viime vuodet ennen eläkkeelle jäämistään Pihlaja toimi sosiaaliasiamiehenä ja toi myös tätä näkökulmaa säätiön toimintaan. Uutena jäsenenä säätiön isännistöön valittiin sosiaali- ja terveysjohtaja Jari Mäki-Runsas Oulusta. Isännistön puheenjohtajana jatkaa kansanedustaja Maija Perho. Varapuheenjohtajaksi valittiin professori Vuokko Niiranen Kuopion yliopistosta. Säätiön hallitukseen valittiin uutena kirkkohallituksen diakonia- ja yhteiskuntatyön johtaja Heikki Hiilamo. Hallituksen puheenjohtajana jatkaa Aulikki Kananoja ja varapuheenjohtajana Rauman sosiaalijohtaja Alpo Komminaho.

 

10.11.2006

Oikeuksia vai osallisuutta?

Kunta on yhteisvastuun organisaatio ja kuntalaki velvoittaa kunnat edistämään kuntalaisten osallisuutta. Lainsäädäntö ja kunnallinen demokratia linjaavat kunnallisen sosiaalipolitiikan toteuttamismahdollisuuksia. Mutta rajoittavatko yksiöiden sosiaaliset oikeudet kunnallista itsehallintoa? Vai rajoittaako kunnallinen itsehallinto sosiaalisten oikeuksien toteutumista?

Kunnallisen demokratian ja kuntalaisten sosiaalisten oikeuksien vastakkainasettelussa on pohjimmiltaan kysymys länsimaisen poliittisen filosofian ydinkysymyksestä: yhteisön ja yksilön suhteesta.

Tähän ajankohtaiseen ja samalla olennaiseen teemaan uppouduttiin ll Bruno Sarlin -seminaarissa.

1.11.2006

Kokonaisvaltainen hyvinvointivastuu nähtävä kunta- ja palvelurakenteita uudistettaessa

Pelkästään palveluorientoitunut uudistus toteuttaa kunnan perustehtävää huonosti. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat vain yksi keino väestön hyvinvoinnin varmistamisessa, korostaa Huoltaja-säätiön Kunnallisen sosiaalipolitiikan asiantuntijaryhmä.

Kunta- ja palvelurakennetta uudistettaessa on varottava, ettei sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamista irroteta paikallisen hyvinvointipolitiikan toteuttamisesta. Asiantuntijaryhmän näkemys kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toteuttamiseen nostaa esiin kunnan laajan hyvinvointivastuun.

Miten järjestää palvelut maaseudulla?

Miltä kunta- ja palvelurakenneuudistus näyttää maaseudun näkökulmasta? Miten se siellä vaikuttaa? Stakesin Hyvinvointipalvelujen teemaryhmä järjestää aiheesta seminaarin 27.11.2006 Helsingissä.

Ilmainen seminaari on suunnattu erityisesti hyvinvointipalvelujen suunnittelusta ja organisoinnista vastaaville kuntajohtajille, virkamiehille, luottamushenkilöille, tutkijoille ja kehittäjille.

Maaseudun PARAS -seminaarin ohjelma ja ilmoittautumisohjeet löytyvät Stakesin tapahtumakalenterista.

Tanskassa kunnasta tulee kansalaisten portti julkiseen sektoriin

Ensi vuoden alussa Tanskassa on 98 kuntaa, kun niitä on nyt 269. Kunnasta tulee Tanskan maalla kansalaisten portti julkiseen sektoriin. Näin kuvasi maansa kuntauudistusta projektipäällikkö Michel Weber Tanskan Kuntaliitosta 5.9.2006 pidetyssä seminaarissa Helsingissä.

Uudet kunnat saavat Tanskassa aiempaa suuremman vastuun muun muassa työmarkkinoista, sosiaalitoimesta ja terveydenhuollosta. Sosiaalitoimessa viranomais-, järjestämis- ja rahoitusvastuu keskitetään kuntiin.

Suomen Kuntaliitto ja Efeko järjestivät seminaarin yhdessä Huoltaja-säätiön ja Talentian kanssa. Seminaarin aineistot löytyvät Kuntaliiton sivuilta suomeksi ja tanskaksi.  

Kokonaisvaltainen kansallinen hyvinvointiohjelma tunnistaa kuntatoimijat

On keskusteltava perusteellisesti hyvinvointipolitiikan arvopohjasta, tavoitteista ja toteuttamisesta, korostaa Huoltaja-säätiön yhteydessä toimiva Kunnallisen sosiaalipolitiikan asiantuntijaryhmä Hyvinvointi 2015 -ohjelmaluonnosta koskevissa kommenteissaan.

Ohjelmaluonnoksessa ei ole kuitenkaan käsitelty todella isoja – ja jännitteisiä – kysymyksiä, kuten tavoitteiden toteuttamista kuntatoimijakentässä.

Kansalainen kutistuu ohjelmaluonnoksessa asiakkaaksi; näkemys kansalaisen muuttumisesta asiakkaaksi viittaa outoon käsitykseen kansalaisuudesta. Jos lähtökohdaksi valitaan palveluiden tuottaminen ”asiakassegmenteille”, unohdetaan sosiaalihuollon perinteinen vastavuoroisuus, kansalaislähtöisyys ja humaanius.

Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi luonnoksen 4.10.2006.

Sosiaalijohto talouden ja etiikan ristipaineissa

Kunnissa kohtaavat päivittäin ihmisten tarpeet ja talouden raamit. Valtiovalta voi antaa laatusuosituksia ja korostaa eettisiä näkökulmia, kun kunnat pannaan tekemään likainen työ, totesi Hämeenlinnan sosiaali- ja terveystoimen toimialajohtaja Erkki Torppa Kuntamarkkinoilla 7. syyskuuta järjestetyssä seminaarissa Etiikka ja ekonomia sosiaalijohdon työvälineinä.

Sosiaalijohtaja voi mennä mukaan uuteen talouden liturgiaan ja muuttua palvelutehtaan johtajaksi. Hän saa helposti hallinnon tuen taakseen, mutta tällainen työote ei takaa sitä, että kuntalaisten hyvinvointi lisääntyy pitkällä aikajänteellä, Torppa korosti.

Monen sosiaalijohtajan puhe on muuttunut yhä talousperustaisemmaksi. Jotta muutoksia saataisiin aikaan, asiat perustellaan ensimmäiseksi sillä, kuinka paljon kalliimmaksi asia tulee, jos se hoidetaan muutoin tai jätetään hoitamatta. Torpan mielestä ekonomian sijasta olisi kuitenkin hyvä käyttää välillä eettisiä perusteluita.

Seminaarin järjestivät yhteistyössä Kuntaliitto, Sosiaalijohto ry ja Huoltaja-säätiön Kunnallisen sosiaalipolitiikan asiantuntijaryhmä. Erkki Torppa on asiantuntijaryhmän puheenjohtaja.

Kunnallisen sosiaalipolitiikan asiantuntijaryhmä tapasi uudella kokoonpanolla

Huoltaja-säätiössä toimiva Kunnallisen sosiaalipolitiikan asiantuntijaryhmä kokoontui 10. elokuuta. Ryhmän puheenjohtajana toimikaudella 1.7.2006–31.12.2007 jatkaa sosiaali- ja terveystoimen toimialajohtaja Erkki Torppa Hämeenlinnasta.

Varapuheenjohtajina toimivat sosiaalijohtaja Alpo Komminaho Raumalta ja Huoltaja-säätiön hallituksen puheenjohtaja Aulikki Kananoja. Muita jäseniä ovat johtaja Marja Heikkilä Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksesta Koskesta, sosiaali- ja terveysjohtaja Jari Mäki-Runsas Oulusta, sosiaalijohtaja Sirkka-Liisa Pylväs Orimattilasta sekä sosiaalihallinnon ja -johtamisenprofessori Vuokko Niiranen Kuopion yliopistosta.

Asiantuntijaryhmän yhteyshenkilönä ja sihteerinä toimii Huoltaja-säätiön toiminnanjohtaja Ulla Salonen-Soulié.

Asiantuntijaryhmä kokoaa sosiaalialan asiantuntijoiden näkemyksiä ja ehdotuksia valtakunnalliseen keskusteluun. Ryhmä pyrkii vaikuttamaan siihen, että kunnallinen sosiaalipolitiikka voi vastata väestökehityksen ja muun yhteiskunnallisen kehityksen mukanaan tuomiin muutoksiin. Päähuomio on tällä hetkellä kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa.

Mitä voimme oppia Tanskan kuntauudistuksesta?

Kuntauudistuksessa on harpattu aimo askel eteenpäin – Tanskassa. Siellä uudistus tulee voimaan jo ensi vuoden alusta. Tanskassa kunnat saavat aiempaa suuremman vastuun sosiaalipolitiikassa.

Ensi käden tietoa Tanskan kuntauudistuksesta erityisesti sosiaalitoimen johtamisen ja henkilöstön näkökulmasta on luvassa Suomen Kuntaliiton ja Efekon yhdessä Huoltaja-säätiön ja Talentian kanssa järjestämässä seminaarissa.  

Tanskan kuntauudistus - mitä voimme siitä oppia? -seminaari  pidetään Kuntamarkkinoiden yhteydessä Helsingissä 5.9.2006.

Nykyiset arvot uhkaavat hyvinvointia

”Raha ei ole kunnista kadonnut, vaan arvot ovat muuttuneet. Ne ovat uhka hyvinvoinnille.” Näin totesi Suonenjoen vastikään eläkkeelle jäänyt sosiaalijohtaja Reino Väisänen Sosiaaliturva-lehdessä 9/2006.

Väisäsen mukaan elinkeinoelämälle annettu ’toimeentulotuki’, elinkeinotuki tuntuu olevan oikeutetumpaa kuin työttömän toimeentulotuki.

Tarvitseeko kunnan sosiaalijohto talousosaamista vai sosiaalisiin arvoihin sitoutumista? Tätä pohditaan myös Kuntamarkkinoilla 7. syyskuuta Etiikka ja ekonomia sosiaalijohdon työvälineinä -seminaarissa, jonka järjestävät Kuntaliiton sosiaali- ja terveysyksikkö, Sosiaalijohto ry ja Huoltaja-säätiön Kunnallisen sosiaalipolitiikan asiantuntijaryhmä. 

Huoltaja-säätiölle verkkosivut

Vuonna 1953 perustettu Huoltaja-säätiö on uudistanut viestintästrategiaansa vastaamaan ajan haasteisiin. Riippumattomana sosiaalihuollon asiantuntijana ja vaikuttajana säätiö haluaa välittää tietoa myös verkon välityksellä.

Säätiön sivujen lisäksi uutta on säätiön julkaiseman Sosiaaliturva-lehden verkkopalvelu. Se on sosiaalialan ammattilaisen monipuolinen tietolähde, jonka koko ajan kasvavassa artikkelipankissa on lukijoiden hyödyllisinä pitämiä artikkeleita aiemmin ilmestyneistä Sosiaaliturvista.

Säätiön sivuille kootaan erityisesti kunnallista sosiaalipolitiikkaa käsitteleviä kirjoituksia ja säätiön järjestämien asiantuntijaseminaarien aineistoja.

Säätiön sivujen visuaalisesta ilmeestä vastaa Heikki Pälviä Workshop Pälviä Oy:stä. Hän on uudistanut säätiön koko visuaalisen ilmeen. Uudistukseen sisältyy myös säätiön julkaiseman Sosiaaliturva-lehden ja sen verkkopalvelun ulkoasu.