Millaista sosiaalipolitiikkaa ja sosiaalihuoltoa Suomessa on tarkoitus toteuttaa alan uudistuvan lainsäädännön puitteissa, Huoltaja-säätiön asiantuntijat kysyvät lausunnossaan sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän väliraportista.

Säätiö korostaa, että väliraportti on tärkeä asiakirja tulevaisuuden luomisessa ja siksi siitä tulisi välittyä selvä näkemys toivottavasta tulevaisuudesta:

”Raportin ehkä suurin puute koskeekin epäselvää toivottavaa tulevaisuuskuvaa. Millaista sosiaalipolitiikkaa ja millaista sosiaalihuoltoa siinä raamissa Suomessa on tarkoitus toteuttaa? Yhteiskunnassamme puuttuu vahva yhteinen tahtotila ja näkemys sosiaalihuollon tulevaisuudesta.”

Muuten säätiö kiittää väliraporttia ansiokkaaksi kokonaisuudeksi, jossa on hyvin taustoitettu sosiaalihuollon tilaa ja toimintaympäristön muutoksia. Erityistä kiitosta tulee siitä, että sosiaalisen vastuun periaate, edistävä ja ehkäisevä toiminta ja osallisuus on nostettu painokkaasti esille ja että huomio on kiinnitetty vaikeimmassa asemassa oleviin.

Tutustu Huoltaja-säätiön lausuntoon

Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän väliraportti
STM:n selvityksiä 2010:19

Eikö sana kuulu vai eikö se tehoa?

Tule syventämään sosiaalialan ammattilaisten tarvitsemia viestintätaitoja. Koulutus järjestetään Helsingissä 17.11.2010. 

Koulutuksesta saat valmiudet toimia viestijänä ja vaikuttajana erilaisissa julkisissa tilanteissa niin median kuin muidenkin ei alan ammattilaisten kanssa.

Koulutuksen keskeisiä teemoja ovat:

- Mihin sosiaalialan ammattilainen tarvitsee viestintätaitoja

- Sosiaalialan kielestä ymmärrettävää yleiskieltä

- Miten välttää mediaesiintymisen mokat

- Not in my back yard, "ei minun takapihalleni" – voiko viestinnällä nujertaa nimby-ilmiön? Esimerkkinä Hietaniemen asunnottomien palvelukeskus

- Kriisiviestinnän ABC

- Sosiaalinen media – osa arkea

Koulutus on tarkoitettu sosiaalialan ammattilaisille kunnissa, järjestöissä ja yrityksissä sekä alan kehittäjille, tutkijoille ja päättäjille. 

FCG Finnish Consulting Group Oy toteuttaa koulutuksen yhdessä Sosiaalitiedon toimituksen kanssa. Huoltaja-säätiö julkaisee Sosiaalitietoa.

”Todellisilla köyhillä ei ole vaihtoehtoja eikä näköpiirissä edes väliaikaista muutosta. Ei toivoa pienituloisuuden päättymisestä, ei lomarahaa kesän kynnyksellä, ei odottamatonta veronpalautusta. Rahalahjaa, perintöä tai edes pientä vippiä ei ole tulossa vanhemmilta, jotka usein ovat aivan yhtä köyhiä itsekin. Jos ei ole turhanpäiväisiä haaveita, minimituloilla toki elää.”

Ote nimimerkki RT:n kirjoituksesta Älä unta näe, kilpailun 3. sija 

Sosiaalitieto-lehden kirjoituskilpailussa sosiaalialan ammattilaisia pyydettiin kirjoittamaan köyhyydestä ja siitä, miten he pystyvät köyhiä auttamaan. Ammattilaisilla tuntuu olevan hyvää tahtoa, mutta tiukat normit, byrokratia ja kiire estävät auttamisen. Ymmärrys asiakkaan tai pikemminkin kanssaihmisen asemasta on syvää.

Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuonna maamme ainoa sosiaalialan riippumaton ammattilehti Sosiaalitieto halusi tuoda keskusteluun mukaan sosiaalialan ammattilaisten äänen. Kirjoituksista välittyy se, että köyhyys on paljon muutakin kuin rahan puutetta: se on myös osattomuutta, toivottomuutta ja usein sukupolvelta toiselle periytyvää.

Kirjoituskilpailun tuomarina toimi tutkimusprofessori Heikki Hiilamo Kelasta, joka on myös tunnettu köyhyystutkija. Hän on Sosiaalitietoa julkaisevan Huoltaja-säätiön hallituksen jäsen.

”Kirjoitukset avaavat näköaloja köyhyyden kohtaamisen vaikeuteen mutta sisältävät myös toivon pilkahduksia. Sisällön puolesta vertailu oli vaikeaa, koska kaikki kirjoitukset olivat poikkeuksellisen kiinnostavia”, Hiilamo toteaa.

”Kuraattoria hän ei halunnut tavata enää koskaan. Vitun ämmä. Ei se mitään ymmärrä. Se on ilmoittanut sossuille lintsauksesta ja muustakin. Ne kutsu vanhemmat keskustelemaan. Mitä vitun keskustelemista tässä on. Ihan pimeetä. Mä en ainakaan mee. Mutsi saa mennä yksin. Ei sen itkemistä jaksa kuunnella. Faija tuskin menee. Ei se ole ennenkään välittänyt. Sitä kiinnostaa vain ryyppääminen. Aikuiset on täysiä paskoja.”

Ote Tuula Tannisen kirjoituksesta Nahkatakkinen tyttö, kilpailun 1. sija 

Tanninen on työskennellyt sosiaalityöntekijänä, nuorisokodin johtajana ja koulukuraattorina 1970-luvun puolivälistä alkaen. Nyt hän toimii freelance-työnohjaajana.

”Seminaarin power point

kertoo tappioista:

annettu liikaa rahaa köyhille.

Toimeentulotukimenojen kasvukäyrä

päättyy sydämeeni.

Haluan puhaltaa diat henkiin:

menojen pylväs romahtaa

ja köyhät paljastavat kasvonsa.

Toimeentulotuen menot muuttuvat

kaurahiutaleiksi ja tonnikalaksi,

lasten luistimiksi ja välttämättömiksi lääkkeiksi.

Sähköt kytketään uudelleen.

Yksi häätö ja itsemurha estetty.”

Ote Riitta Pakarisen runosta Köyhyyttä ajanvarauksella, kilpailun 2. sija

Pakarinen on työskennellyt Heinäveden kunnassa sosiaalityöntekijänä noin 25 vuotta.

”Silmät leimuten hän kertoo, että rahat, jotka hän sai oikeuden määräämänä korvauksena alaikäisenä kokemastaan seksuaalisesta hyväksikäytöstä, lasketaan hänelle nyt tuloksi toimeentulotukea laskettaessa.”

Ote Hillevi Suutalan kirjoituksesta Kun vääryys kertautuu, kunniamaininta

Suutala työskentelee Äänekoskella perhetukikeskuksen johtajana.

Palkitut kirjoitukset tuomarin perusteluineen on julkaistu Sosiaalitiedossa 6-7/2010. Lisäksi kaikki kilpailuun osallistuneet kirjoitukset on luettavissa Sosiaalitiedon verkkosivujen Kirjoituskilpailut-osiossa. 

Huoltaja-säätiön julkaiseman Sosiaalitiedon verkkosivuille on koottu runsaasti lehdessä julkaistuja Tapio Rädyn  Juristin nurkkaus -palstan lakiartikkeleita. Räty on Helsingin kaupungin sosiaaliviraston johtava lakimies, joka käsittelee palstalla sosiaalihuollon ajankohtaisia lakikysymyksiä.

Artikkelipankkiin viedyt kirjoitukset käsittelevät muun muassa lastensuojelulain ja vammaispalvelulain soveltamista.

Sarjan uusimmat artikkelit löytyvät Sosiaalitieto-lehdestä.

Juristin nurkkaus

Vuoden terve kunta ja lupaavin yhteistoiminta-alue -kilpailut palkitsevat aktiivisia edelläkävijäkuntia ja -alueita, jotka ovat ottaneet terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen sekä ennaltaehkäisevän työn suunnitelmiensa ja toimintansa painopisteeksi.

Kilpailuissa etsitään jo toteutettuja vaikuttavia toimintamalleja ja hyviä käytäntöjä. "Haluamme palkita suunnitelmallista ja laaja-alaista työtä, johon eri osapuolet ovat sitoutuneet", ohjelmajohtaja Maija Perho kertoo.

Vuoden terve kunta -kilpailu järjestetään nyt toista kertaa. Viime vuonna Kuopio ja Kauniainen palkittiin Vuoden terve kunta -titteleillä. Tänä vuonna tunnustus myönnetään ensimmäisen kerran myös lupaavimmalle yhteistoiminta-alueelle.

Kilpailut nostavat esiin terveyttä edistäviä olosuhteita ja palveluja, joita on tuotettu sosiaali- ja terveystoimen lisäksi kaavoituksen, rakentamisen, opetuksen kuin liikunnan ja kulttuurin keinoin. "On tärkeää, että terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyössä ovat mukana myös järjestöt, yritykset ja seurakunnat", Perho painottaa.

Kilpailuihin voivat osallistua kaikki Suomen kunnat ja yhteistoiminta-alueet, jotka kokevat olevansa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen esikuvia. Jaossa on 15 000 euron arvoiset rahapalkinnot. Kilpailuaika päättyy 28.5.2010.

Voittaja valitaan työryhmässä, johon kuuluu edustajia muun muassa sosiaali- ja terveysministeriöstä, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta, Suomen Kuntaliitosta ja Terveyden edistämisen keskuksesta.

Palkinto on osa Terveyden edistämisen politiikkaohjelmaa, joka pyrkii varmistamaan sen, että terveysnäkökohdat otetaan huomioon kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa, elinkeinoelämässä, työpaikoilla ja järjestöissä. Politiikkaohjelman koordinoinnista vastaa peruspalveluministeri Paula Risikko.

Tarkemmat hakuohjeet

EU:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisen vuoden kunniaksi köyhyys on Huoltaja-säätiön julkaiseman Sosiaalitiedon kirjoituskilpailun aiheena.

Sosiaalialan ammattilaiset näkevät köyhyyden läheltä. Kirjoituskilpailu on yksi tapa nostaa haavoittuvimpien ryhmien elämäntilanteita esiin ja pyrkiä vaikuttamaan niihin. Samalla näkyy myös se, miten alan ammattilaiset pystyvät köyhiä tukemaan.

Pystytkö sosiaalialan ammattilaisena auttamaan köyhiä ja ehkäisemään syrjäytymistä? Mitkä ovat nykyköyhyyden tuntomerkkejä? Kirjoita näkemyksistäsi ja kokemuksistasi.

Kilpailuaikaa on 11.5.2010 asti.

Lisätietoa kirjoituskilpailusta

”Ihmisten tarpeet ja palvelujärjestelmä eivät enää kohtaa. Tarvitaan uusi käyttöjärjestelmä”, tiivisti Arja Alho näkemyksensä hyvinvointivaltion tilasta helmikuussa kokoontuneessa IV Hyvinvointikunta-foorumissa.

Alhon analyysi vanhentuneesta käyttöjärjestelmästä sai kuntaväeltä kiitosta. Teollisen yhteiskunnan tarpeisiin luotu järjestelmä on aika uudistaa.

Alhon resepti sai suuruuden ekonomian nimiin vannovat kuntapäättäjät kuitenkin kavahtamaan: on aika kääntää katse rakenteista ihmisiin ja tarkastella järjestelmää ruohonjuuritasolta. Järjestelmän pitää tuottaa sitä, mitä ihmiset haluavat. Tästä näkökulmasta pieni on kaunista: se on hallittavissa, turvallista ja luo mahdollisuuksia yhteisöllisyyteen.

Foorumin avannut Kuntaliiton tuore varatoimitusjohtaja Kari Nenonen oli eri linjoilla. Hän jatkaisi kunta- ja palvelurakenneuudistusta palvelujen järjestämisvastuun väestöpohjaa laajentamalla.

Hyvinvointikunta-foorumin järjestivät perinteiseen tapaan Kuntaliitto & Kuntalehti, Huoltaja-säätiö & Sosiaalitieto-lehti sekä sosiaalialan osaamiskeskukset. Tänä vuonna mukana olivat myös työ- ja elinkeinoministeriön HYVÄ – hyvinvointialan työ- ja elinkeinopoliittinen hanke, Innokylä-hanke sekä EU:n köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuosi Suomessa.

Yhteenveto foorumin annista Kuntaliiton Hyvinvointikunta-sivuilla.

Jääkö sosiaaliala hallinnollisissa uudistuksissa sivurooliin? Eikö viesti mene perille?

FCG ja Sosiaalitiedon toimitus järjestävät yhdessä viestintäkoulutuksen sosiaalialan ammattilaisille ja johdolle. Koulutuksesta saa valmiuksia toimia viestijänä ja vaikuttajana.

Koulutuksen teemoja ovat muun muassa sosiaalialan ammattilaisen tarvitsemat viestintävalmiudet, ammattilainen ja media ja sosiaalialan kielen muokkaaminen selkeäksi yleiskieleksi.

Asiantuntijan mediaesiintymistä käsittelee Yleisradion MOT-ohjelman tuottaja Matti Virtanen.

Lisätietoja viestintäkoulutuksesta

Hyvinvointityö on melkoisessa muutoksessa: entiseen ei ole paluuta, nykyiseen ei ole varaa jämähtää. Pyörityksen keskellä on hyvä muistaa, että asiat eivät vain tapahdu vaan niihin voi myös vaikuttaa.

IV Hyvinvointikunta-foorumi kokoaa Helsingin Kuntatalolle 17. helmikuuta kunnallisen sosiaalipolitiikan tekijät, kehittäjät ja päättäjät kuulemaan ja keskustelemaan.

Asialistalla on tänä vuonna muun muassa palvelulupaukset kuntalaisille, yksityisten ja julkisten palveluntuottajien kumppanuus sekä palvelujärjestelmän uudelleenarviointi.

Foorumin järjestämisestä vastaa: Kuntaliitto & Kuntalehti, Huoltaja-säätiö & Sosiaalitieto-lehti ja Sosiaalialan osaamiskeskukset. Mukana ovat myös työ- ja elinkeinoministeriön HYVÄ – hyvinvointialan työ- ja elinkeinopoliittinen hanke, Innokylä-hanke sekä EU:n köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuosi Suomessa.

Näin oli otsikoitu V Bruno Sarlin -seminaari, jonka Huoltaja-säätiön järjesti 26. marraskuuta. Pääpuhuja oli professori Jorma Sipilä, joka tarkasteli sosiaalipolitiikkaa sosiaalisena investointina. Hänen alustuksensa julkaistaan artikkelina säätiön julkaisemassa Sosiaalitiedossa vuoden 2010 puolella.

Seminaariaineistot

Peruspalveluministeri Paula Risikko on esittänyt sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä 40–60 sosiaali- ja terveysalueella. Ne järjestäisivät sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut ja valtaosan erityispalveluista. Ministeri edellyttäisi sosiaali- ja terveysalueilta maantieteellistä ja toiminnallista eheyttä.

Huoltaja-säätiön Kunnallisen sosiaalipolitiikan asiantuntijaryhmän mielestä parhaiten palvelurakenteita uudistetaan vahvoissa peruskunnissa. Se on ensisijainen ratkaisu. Mikäli tämä ei toteudu yksinomaisena toimintamallina lähivuosina, tarvitaan myös muita ratkaisuja.

Ratkaisuja pohdittaessa ja niistä päätettäessä keskeistä on tavoite sosiaali- ja terveyspalvelujen kiinteästä rakenteellisesta ja toiminnallisesta yhteydestä. Tähän viittaa myös ministeri Risikon esitys. Tältä osin hänen aloitettaan on tuettava ja sen soisi lisäävän rakentavaa keskustelua. Peruspalveluministerin esitys ansaitsee asiallisen arvioinnin ja jatkokehittelyn, Kunnallisen sosiaalipolitiikan asiantuntijaryhmä korostaa.

Lue koko kannanotto

Talouden reunaehdot sekä kuntalaisten ja työntekijöiden odotukset asettavat isoja haasteita johtamiselle. Miten rakentaa tästä yhtälöstä eettisesti ja taloudellisesti perusteltu johtamisen kokonaisuus, joka saa niin kuntalaisten kuin luottamushenkilöiden ja työntekijöidenkin luottamuksen.

Johtamista odotusten ristipaineissa pohtivat Hyvinvointikeitaalla yhdessä yleisön kanssa kuntaministeri Mari Kiviniemi, hiippakuntasihteeri Irja Askola ja kaupunginjohtaja Jussi Pajunen. Keskustelua vetää Kuntaliiton sosiaali- ja terveysasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja Minerva Krohn.

Hyvinvointikeidas löytyy Kuntamarkkinoilta torstaina 10.9.09 klo 9.30-11.30 Kuntatalon 1. kerroksen isosta luentosalista.

Hyvinvointikeitaan järjestävät Kuntaliitto ja Kuntalehti, Huoltaja-säätiö ja Sosiaalitieto-lehti sekä sosiaalialan osaamiskeskukset.

Kuntamarkkinoille ja kaikkiin tilaisuuksiin on vapaa pääsy.

Tulosta kutsu Kuntamarkkinoille

Näin löydät Kuntatalolle

Sosiaalialan ammattilaisten kielenkäyttöä ja viestintätaitoja pohditaan Kuntamarkkinoiden paneelissa keskiviikkona 9.9.2009.

Paneelissa ovat mukana Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja Marjut Lindberg, kunnallisen sosiaalipolitiikan asiantuntija Aulikki Kananoja ja Sosiaalitieto-lehden toimitussihteeri Lea Suoninen-Erhiö. Keskustelua johdattelee johtava koulutuspäällikkö Jari Koivisto Finnish Consulting Groupista.

Paneeli pidetään 9.9.2009 kello 15.45-16.15 Kuntatalolla 4. kerroksessa huoneessa 4.10.

Kuntamarkkinoille ja kaikkiin tilaisuuksiin on vapaa pääsy.

Tulosta oma kutsusi Kuntamarkkinoille

Näin löydät Kuntatalolle

Huoltaja-säätiö  ottaa vastaan testamentteja ja lahjoituksia. Niitä voi antaa säätiölle myös erikoistehtäviä varten, jos tehtävät ovat sopusoinnussa säätiön tarkoituksen kanssa.

Yrityksille ja yhteisöille oiva keino tukea Huoltaja-säätiön tarkoitusperien toteutumista on laittaa kannatusilmoitus säätiön julkaisemaan sosiaalialan riippumattomaan ammattilehteen Sosiaalitietoon.

Sosiaalitieto on maamme vanhin sosiaalialan ammattilehti. Se ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1912 nimellä Köyhäinhoitolehti yhteiskuntavastuunsa tuntevien yritysten myötävaikutuksella. Lehdessä ilmoittaivat muun muassa useat rauta- sekä kangaskaupat eri puolilta Suomea. Olipa ilmottajien joukossa yhä toiminnassa olevia yrityksiä, kuten vakuutusyhtiö Kaleva ja G.F. Stockmann Oy.

Varainhankinta

Huoltaja-säätiö vetoaa kuntien päättäjiin, että he turvaavat talouskriisin vuoksi entistäkin tärkeämmät sosiaalipalvelut ja niiden tarvitsemat voimavarat.

Talouskriisi tuntuu kuntien ja kuntalaisten arjessa. Kuntalaisten tulot pienenevät ja kuntien verotulot vähenevät. Kunnille syntyy talousarvion tasapainottamiseksi säästötarpeita, kuntalaisille toimeentulon ja elämän epävarmuuden lisääntyessä taas uusia tuen ja palveluiden tarpeita.

Monet kunnat harkitsevat työntekijöidensä lomauttamista, jotkut kunnat ovat jo tehneet tästä päätöksiä.

Kuntien on kannettava yhteiskuntavastuunsa pidättäytymällä kuntien keskeisiä palveluita koskevista lomautuksista. Jos kunnissa joudutaan lomauttamaan työntekijöitä, kuntalaisten perusoikeuksien näkökulmasta olennaisimmat toiminnat on kuitenkin turvattava. Joissain lomautuksista ilmoittaneissa kunnissa onkin jätetty esimerkiksi sosiaalityöntekijät, sosiaaliohjaajat ja etuuskäsittelijät lomautusten ulkopuolelle.

Turvatakseen kaikkien kuntalaisten lakisääteiset palvelut ja perustuslain vaatimuksen ihmisarvoisen elämän edellyttämästä vähimmäistoimeentulosta ja huolenpidosta kuntien on kohdistettava resursseja sosiaalitoimeen.

Edellisen laman jälkipyykistä tiedämme, että monet sosiaaliset ongelmat saivat alkunsa taloudellisen epävarmuuden ja puutteen seurauksena. Hädän hetkellä tehdyt säästöt muuttuvat jo muutaman vuoden kuluessa moninkertaisiksi kustannuksiksi. Suomalaisen sosiaalipolitiikan vahva painotus ennaltaehkäisyyn tulee näkyä ennen muuta silloin, kun kansalaisten arkea uhkaavat kriisit alkavat. Nyt on juuri tällainen aika.  

LISÄTIETOJA

Huoltaja-säätiön isännistön puheenjohtaja Maija Perho, puh. 050 4430 805

Huoltaja-säätiön hallituksen puheenjohtaja Alpo Komminaho, puh. 044 7077 785

Huoltaja-säätiön toiminnanjohtaja Ulla Salonen-Soulié, puh. 0500 567 327

Kannanotto löytyy kokonaisuudessaan Tiedotteet, kannat, aloitteet -osiosta

Huoltaja-säätiön julkaisema Suomen vanhin sosiaalialan ammattilehti Sosiaaliturva on nyt Sosiaalitieto.

Sanojen merkitykset muuttuvat alati. Sosiaaliturva on yleisessä kielenkäytössä kaventunut tarkoittamaan sosiaalietuuksia, kun vielä hyvinvointivaltion rakentamisen kaudella sen ymmärrettiin tarkoittavan myös palveluita.

Sanojen käyttö kertoo ajastaan. Nyt puhutaan yhä enemmän hyvinvoinnista ja terveydestä. Sosiaali-alkuiset sanat ovat alkaneet syrjäytyä. Tämä viestii yksilön vastuun korostamista. Sosiaaliset kysymykset, kuten köyhyys ja yhteiskunnallinen epäoikeudenmukaisuus, halutaan sivuuttaa.

Sosiaalitieto merkitsee sitoutumista sosiaaliseen, heikompiosaisten puolustamiseen ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden rakentamiseen. Lehden uusi nimi viestii sosiaalisen näkökulman merkityksestä yhteiskunnassa.

Alan ainoa riippumaton lehti ilmestyy kerran kuukaudessa. Se on perustettu 1912 Köyhäinhoitolehden nimellä.

Sano mielipiteesi lehden uudesta nimestä! 

Huoltaja-säätiön julkaiseman Sosiaaliturva-lehden nimi muuttuu. Uusi nimi paljastetaan kevään Terve-Sos-messuilla. 

Lehden tietoisku pidetään Terve-Sos-messuilla Helsingin Wanhassa Satamassa keskiviikkona 13. toukokuuta klo 13.30–14.00 kabinetissa E104.

Tilaisuudessa on huippumielenkiintoinen paneeli, jossa pohditaan kysymystä:

Tarvitaanko 2000-luvulla enää sosiaalista näkökulmaa?

Kysymystä pohtivat terveyden edistämisen politiikkaohjelman ohjelmajohtaja Maija Perho, Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja Marjut Lindberg ja Diakonia-ammattikorkeakoulun Diak Etelän -yksikön johtaja Heikki Hiilamo.  

Piipahda myös messuosastollamme E 15. Sieltä meidät tavoitat messujen aukioloaikana keskiviikkona ja torstaina. Messuille on vapaa sisäänpääsy.

Yhteisöllisyyttä tarjotaan ratkaisuksi moneen vaivaan, mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa? Kysymystä pohdittiin kolmannessa Hyvintointikunta-foorumissa Helsingissä 4. helmikuuta.

Tämänvuotisessa foorumissa paneuduttiin lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen. Psykohistorioitsija Juha Siltala piti avainasiana, ettei yhteiskunta polarisoidu. Uhkakuvana hän maalasi näyn, jossa rikkaat asuvat muurien suojissa omilla asuinalueillaan ja köyhien kortteleissa hallitsevat etniset jengit.

”Universaalit palvelut takaavat sen, ettei näin pääse käymään. Ne mahdollistavat myös sen, että joku jopa jaksaa toimia kolmannella sektorilla vaikkapa vapaaehtoisena futisjengin valmentajana”, Siltala tiivisti.

Yhteisöllisyyttä tarjotaan ratkaisuksi vaivaan kuin vaivaan – myös liiallisesta suorituskeskeisyydestä poispääsemiseksi. Mutta mitä yhteisöllisyydellä lopultakin tarkoitetaan?

Kaikilla meillä on yhteisömme: yhteisöllisyys syntyy sosiaalisista verkostoista, jotka voivat toimia niin hyvässä kuin pahassakin. Usein unohdetaan, että on olemassa myös ”huonoa yhteisöllisyyttä”.

Hyvinvointikunta-foorumin taustalla ovat Suomen Kuntaliitto ja Kuntalehti, Huoltaja-säätiö ja Sosiaaliturva-lehti sekä Sosiaalialan osaamiskeskukset.

Lisää Hyvinvointikunta-foorumista Kuntaliiton sivuilla

Kolmannessa Hyvinvointikuntafoorumissa 4. helmikuuta 2009 pohditaan sitä, miten kunnasta rakennetaan hyvä yhteisö lapsille ja nuorille: miten ylitetään sektoreiden ja eri toimijoiden rajat ja yhteistyön esteet.

Edellisenä päivänä 3. helmikuuta järjestetään kutsuseminaari sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöille. Sen teemana on Luottamus ja kontrolli – miten KASTE totoeutetaan?

Hyvinvointikunta-foorumin järjestävät Kuntaliitto & Kuntalehti, Huoltaja-säätiö & Sosiaaliturva-lehti sekä sosiaalialan osaamiskeskukset.

Foorumille voi ilmoittautua 16.1.2009 saakka. 

Ohjelma ja ilmoittautumisohjeet

Huoltaja-säätiön isännistössä vuodesta 1976 vaikuttanut Pentti Lappalainen ja vuodesta 1993 vaikuttanut Aulikki Kananoja jättivät hyvästit säätiön luottamustehtäville isännistön syyskokouksessa 10. joulukuuta. Lappalainen oli säätiön hallituksen varapuheenjohtaja vuodet 1988–2000. Kananoja on ollut hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2000.

Kananojan seuraajaksi säätiön hallituksen puheenjohtajaksi valittiin sosiaalijohtaja Alpo Komminaho Raumalta. Hän on vaikuttanut säätiön isännistössä ja hallituksessa vuodesta 1995 ja toiminut hallituksen varapuheenjohtajana vuodesta 2001. Hallituksen varapuheenjohtajaksi valittiin vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Päivi Ahonen Lappeenrannasta. Säätiön isännistössä hän on toiminut vuodesta 1999 ja hallituksessa vuodesta 2001.

Uusina jäseninä säätiön isännistöön valittiin johtaja Marja Heikkilä Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksesta, apulaiskaupunginjohtaja Jukka T. Salminen Vantaalta ja apulaispormestari Sirkkaliisa Virtanen Tampereelta. Heikkilä valittiin myös säätiön hallituksen jäseneksi.

Isännistön puheenjohtajana jatkaa ohjelmajohtaja Maija Perho ja varapuheenjohtajana professori Vuokko Niiranen Kuopion yliopistosta.

Palvelurakenteita uudistetaan. Avainsanoja ovat tehokkuus ja tuottavuus. Mihin hyvinvointipolitiikasta unohtuivat ihminen sosiaalisissa yhteyksissään ja ihmisen oma osallisuus ja vaikutusmahdollisuudet? Ketkä edustavat rakenteita? Kysymykset esitti Huoltaja-säätiön hallituksen puheenjohtaja Aulikki Kananoja IV Bruno Sarlin -seminaarissa 24.10.2008.  

Muita alustajia olivat sosiaalipsykologian emeritusprofessori Antti Eskola ja sosiaalityön professori Aila-Leena Matthies.

Seminaariaineistot löytyvät Huoltaja-säätiön verkkosivujen Seminaarit-osiosta.

Merkitse jo kalenteriisi seuraavat päivät:

3.2. Kutsuseminaari sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöille. Teemana: Luottamus ja kontrolli – miten KASTE totoeutetaan?

4.2. Kaikille avoin hyvinvointikunta-foorumi. Teemana: Kunnasta hyvä yhteisö lapsille ja nuorille.  

Hyvinvointikunta-foorumi tukee hyvinvoinnin tekijöiden, päättäjien ja tutkijoiden verkottumista ja keskustelua. Sen taustallaovat Suomen Kuntaliitto ja Kuntalehti, Huoltaja-säätiö ja Sosiaaliturva-lehti sekä sosiaalialan osaamiskeskukset.

Huoltaja-säätiö ja sen piirissä toimiva Kunnallisen sosiaalipolitiikan asiantuntijaryhmä eivät pidä järkevänä terveydenhuoltolakityöryhmän mietintöön sisältyvän lakiehdotuksen toteuttamista. Vaikka mietintötekstissä ja sen perusteluissa tuodaan esiin väestön hyvinvoinnin tärkeitä kehitystrendejä, on itse lakiehdotuksen sisältö – toimeksiannon mukaisesti – kapeasti terveydenhuoltoon ja sen organisointiin keskittyvä.

Terveydenhuollon palvelujen tarpeeseen vaikuttavat kuitenkin myös sellaiset ilmiöt, joita ei voida käsitellä vain lääketieteen ja terveydenhuollon keinoin. Väestön ikääntyminen, terveys- ja muiden hyvinvointierojen kasvaminen, päihdeongelmien lisääntymisestä aiheutuvat sosiaaliset ja terveydelliset haitat, lasten ja nuorten mielenterveyden kysymykset sekä työvoiman turvaamiseksi keskeiset työkyvyn ylläpitämisen ja kuntoutuksen tarpeet ovat kaikki kysymyksiä, joissa tarvitaan monialaista ymmärrystä sosiaalisten ja terveydellisten tekijöiden yhteen kietoutumisesta.

Huoltaja-säätiön hallitus ja säätiön Kunnallisen sosiaalipolitiikan asiantuntijaryhmä esittävät, että ensin valmistellaan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen ja sektoreiden yhteistyötä koskeva lainsäädäntö. Sen jälkeen on arvioitava kummankin sektorin erityislainsäädännön tarve ja sisältö.

Huoltaja-säätiön ja sen piirissä toimivan Kunnallisen sosiaalipolitiikan asiantuntijaryhmän lausunto terveydenhuoltolakityöryhmän mietinnöstä

Huoltaja-säätiön toimisto ja sen julkaiseman Sosiaaliturva-lehden toimitus muuttavat marraskuun alusta Kuntatalolle, sen toiseen kerrokseen C-siipeen. Poikkea käymään, kun liikut Kuntatalolla ja muutenkin Helsingissä.

Huoltaja-säätiön toimiston ja Sosiaaliturvan toimituksen uusi osoite

Toinen linja 14

00530 Helsinki

Puhelinvaihde 09 771 2510

Fax 09 771 2209

SÄHKÖPOSTIOSOITTEET SÄILYVÄT ENNALLAAN

Huoltaja-säätiön toiminnanjohtaja ja Sosiaaliturvan vastaava päätoimittaja Ulla Salonen-Soulié

puhelin 09 771 2186

ulla.salonen-soulie@huoltaja-saatio.fi

Markkinointikoordinaattori Anne-Mari Salminen

puhelin 09 771 2187

toimisto@sosiaaliturva.fi

Toimitussihteeri Erja Saarinen

puhelin 09 771 2188

erja.saarinen@sosiaaliturva.fi

Toimitussihteeri Lea Suonien-Erhiö

puhelin 09 771 2189

lea.suoninen-erhio@sosiaaliturva.fi

Sosiaali- ja terveysministeriö on järjestänyt sosiaaliturvauudistusta koskevan keskustelun Ota kantaa -verkkopalvelussa. Kansalaiset voivat kertoa mielipiteensä mallista, jossa asiakas saisi keskeiset sosiaaliturvaan liittyvät palvelut ja etuudet yhdestä paikasta.

Hallitusohjelmassa sovitusta sosiaaliturvauudistuksesta vastaa sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä. Uudistusta valmistelee Sata-komitea, jonka puheenjohtaja toimii valtiotieteen tohtori Markku Lehto. Mukana komiteassa ja sen jaostoissa ovat keskeiset hallinnonalat sekä työmarkkinajärjestöt ja kolmas sektori.

Keskustelua käydään 9. marraskuuta saakka.

Huoltaja-säätiön julkaiseman Sosiaaliturva-lehden kuntavaalikampanjassa yksi mainos nousi ylitse muiden. Siinä on viestinä se, etteivät hoitolaitoksissa olevat vanhukset pääse ulkoilemaan toisin kuin nautaeläimet, joiden ulkoilusta EU määrää.

Kuntavaalikampanjassa sosiaalialan ammattilaisilta, opiskelijoilta ja luottamushenkilöiltä kysyttiin lehden verkkosivuilla, mitä aiheita he haluavat nostaa syksyn kuntavaaleihin. Ehdotusten pohjalta sivuille tehtiin 15 vaalimainosta, joista sai äänestää tehokkainta.

Voittaneen mainostekstin lähetti Sanna Kärkkäinen Savonia-ammattikorkeakoulusta.

Vaalimainokset

Kysymystä pohdittiin Hyvinvointikeitaassa syksyn Kuntamarkkinoilla.

Eroista on paljon tutkittua tietoa. Tiedetään esimerkiksi, että 30 vuotta täyttäneiden kuolleisuus kasvaa tasaisesti tulojen pienentyessä. Terveyden eriarvoisuus ei ole kuitenkaan väistämätöntä vaan eroihin voidaan vaikuttaa. Muun muassa lasten alueelliset ja sosioekonomiset terveyserot on saatu lähes häviämään.

Missä siis vika, kun esimerkiksi sosioekonomisten ryhmien väliset kuolleisuuserot vain kasvavat? Hyvinvointieroista kertoo karua kieltään myös lasten huostaanottojen lisääntyminen.

”Toistaiseksi on puututtu vain yksittäisiin ongelmiin eikä ole tiedostettu kokonaisuutta”, terveyden edistämisen politiikkaohjelman ohjelmajohtaja Maija Perho tiivisti Hyvinvointikeitaan paneelissa. Esimerkiksi yksinhuoltajien lapsilisien korotus ei paljon auta, jos samalla ei kiinnitetä huomiota siihen, miten sovittaa yhteen työ- ja perhe-elämä.

Hyvinvointikuntakeidas-tapahtuma on osa Hyvinvointikunta-foorumia, joka tukee hyvinvoinnin tekijöiden, päättäjien ja tutkijoiden verkottumista ja keskustelua. Sen taustalla ovat Kuntaliitto ja Kuntalehti, Huoltaja-säätiö ja Sosiaaliturva-lehti sekä Sosiaalialan osaamiskeskukset.

Tapahtumasta enemmän Sosiaaliturvassa 10/2008.

Huoltaja-säätiön julkaiseman Sosiaaliturva-lehden kuntavaalikampanjassa kysyimme sosiaalialan ammattilaisilta, opiskelijoilta ja luottamushenkilöltä, mitä aiheita he haluavat nostaa syksyn kuntavaaleihin.

Pyysimme tiivistämään viestin muutamaan virkkeeseen ja lupasimme tehdä tekstin pohjalta valmiin mainoksen.

Mainoksia syntyi kaikkiaan 15, ja nyt on aika valita niistä tehokkain.

Sosiaaliturva-lehden kuntavaalikampanjassa haluamme muistuttaa sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta, josta kunnat kantavat suuren vastuun. Päättäväthän kunnat päihdepalveluista, lastensuojelusta, sosiaalityöstä ja vanhuspalveluista.

Tehokkaimman mainoksen äänestys

Jotta sosiaalialan ammattilaiset osaisivat toimia julkisuudessa, tulee viestintätaitoja opettaa nykyistä laajemmin sekä perus- että jatko- ja täydennyskoulutuksessa.

Tavoitteena tulee olla, että sosiaalialalle valmistuvilla on viestinnällinen ajattelutapa osana ammattitaitoaan ja viestinnälliset perusvalmiudet kertoa selkeästi omasta työstään, sen sisällöistä ja tavoitteista.

Lähiesimiehillä, kehittäjillä ja muilla vastuuasemassa olevilla tulee olla valmiudet kertoa työn edellytyksistä, vaikutuksista ja tuloksista erilaisille kohderyhmille, kuten poliittisille päättäjille, organisaation johdolle, medialle ja eri sidosryhmille.

Sosiaalialan koulutusta antaville yliopistoille ja ammattikorkeakouluille suunnatun vetoomuksen ovat allekirjoittaneet Huoltaja-säätiön puheenjohtaja Aulikki Kananoja ja Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian puheenjohtaja Eila Malmström.

Vetoomus sosiaalialan ammattilaisten viestintäkoulutuksen kehittämiseksi

Aulikki Kananoja, Vuokko Niiranen ja Harri Jokiranta: Kunnallinen sosiaalipolitiikka. Osallisuutta ja yhteistä vastuuta PS-kustannus, nid. 252 s.

Yhä suurempi osa kansalaisten hyvinvointia tukevista palveluista toteutuu kunnissa ja kuntien päätöksin, mutta siitä huolimatta sosiaalipolitiikkaa tarkastellaan harvemmin paikallisesta tai alueellisesta näkökulmasta.

Uutuusteos Kunnallinen sosiaalipolitiikka – osallisuutta ja yhteistä vastuuta muistuttaa, että hyvinvointi syntyy arjessa ja että arkea eletään kunnissa. Teos on ensimmäinen kokoava esittely kunnallisesta sosiaalipolitiikasta

Teoksessa syvennytään muun muassa kunnan ja valtion suhteen muutoksiin, hyvinvoinnin teoreettisten määrittelyjen ja käytännön sosiaalipolitiikan yhteyksiin, palvelujen järjestämiseen sekä monialaisen yhteistyön kysymyksiin. Kirjoittajat kertovat myös, mistä tuloksellinen kunnallisen sosiaalipolitiikan johtaminen syntyy ja miten sen vaikuttavuutta voidaan arvioida.

Kirjoittajat ovat kunnallisen sosiaalipolitiikan kokeneita asiantuntijoita: Helsingin entinen sosiaalijohtaja Aulikki Kananoja, sosiaalihallinnon ja -johtamisen professori Vuokko Niiranen Kuopion yliopistosta sekä Seinäjoen apulaiskaupunginjohtaja Harri Jokiranta.

Kirja on tehty PS-kustannuksen ja Huoltaja-säätiön yhteistyönä.

KIRJATILAUKSET SOSIAALITURVA-LEHDEN VERKKOPALVELUSTA 

Aulikki Kananoja, Vuokko Niiranen ja Harri Jokiranta: Kunnallinen sosiaalipolitiikka. Osallisuutta ja yhteistä vastuuta PS-kustannus, nid. 220 s.

Hyvinvointi syntyy arjessa ja arkea eletään kunnassa. Suuri osa hyvinvointia tukevista palveluista toteutuu kunnan rahoituksella ja vastuulla. Kunnassa joudutaan sovittamaan yhteen asukkaiden tarpeita, lakisääteisiä velvoitteita ja rajallisia voimavaroja.

Teos antaa aineksia kunnallisen sosiaalipolitiikan opiskeluun, käytännön toteuttamiseen, kehittämiseen ja päätöksentekoon. Teemoja ovat muun muassa kunnallisen sosiaalipolitiikan toimintaympäristö, strategiset valinnat ja johtaminen.

Kirjoittajina ovat kunnallisen sosiaalipolitiikan kokeneet asiantuntijat, Helsingin entinen sosiaalijohtaja, YTM Aulikki Kananoja ja Seinäjoen apulaiskaupunginjohtaja, YTT Harri Jokiranta sekä professori Vuokko Niiranen Kuopion yliopistosta. He ovat Huoltaja-säätiön Kunnallisen sosiaalipolitiikan asiantuntijaryhmän jäseniä.

Teos julkaistaan Huoltaja-säätiön ja PS-kustannuksen yhteistyönä. Se julkistetaan Terve-Sos 2008 -tapahtumassa 21.–22.5. Jyväskylässä.

Teosta voi nyt tilata ennakkotilaajan etuhintaan 28 euroa (ovh 38 euroa). Tarjous on voimassa 23.5.2008 saakka.  

Mitä hyvä kunnallinen sosiaalipolitiikka edellyttää? Huoltaja-säätiön Kunnallisen sosiaalipolitiikan asiantuntijaryhmän teesit sisältävät sujuvaa arkea, osallisuutta, heikoista huolehtimista, yhteisvastuuta, laaja-alaisuutta, kokonaisvaltaisuutta ja asiantuntemuksen arvostamista.

”Näiden takana seisomme”, sanoi Seinäjoen apulaiskaupunginjohtaja Harri Jokiranta, ryhmän tuore puheenjohtaja toisessa Hyvinvointikunta-foorumissa 14.  helmikuuta Helsingissä.

Jyväskylän yliopiston sosiaalityön opiskelijat Kristiina Ruuskanen ja Juho Suortti peräsivät konkretiaa teesien rinnalle: kauniita asioita, mutta miten ne saadaan todeksi? Kunnallinen sosiaalipolitiikka vaatii sektorien yli hyppimistä, mutta kuka siitä vastaa?

Ruuskasen ja Suortin kirjoitus hyvästä hyvinvointiyhteiskunnasta valittiin Sosiaaliturva-lehden 95-vuotisjuhlanumerossa 17/07 julkaistuista opiskelijoiden kirjoituksista parhaaksi lehden verkkoäänestyksessä. Hyvinvointikunta-foorumissa he haastoivat vanhat parrat.

”Ei osallisuutta synny ilman avoimuutta – ja siitä ei teeseissä mainita sanaakaan. Avoimuus on kaiken A ja O”, Ruuskanen huomautti.

Ja Suortti täsmensi: avoimuus liittyy inkluusioon – kaikkien mukaan ottamiseen, vaikkapa maahanmuuttajien kotouttamiseen ja esteettömään ympäristöön. Ilman avoimuutta ei synny myöskään innovaatioita – ei edes sosiaalisia innovaatioita.

Lisää foorumista Hyvinvointikunta-sivuilla Kunnat.netissä

Euroopan sosiaalijohdon verkosto (European Social Network, ESN) pitää vuosittaisen konferenssinsa 2.–4. heinäkuuta Pariisissa.

Tänä vuonna teemana on miten paikallisilla palveluilla vaikutetaan tulevaisuuteen Euroopassa. Kunnat ja muut paikallisyhteisöt ovat muuttumassa sekä taloudellisesti että sosiaalisesti. Perinteinen teollisuus vähenee, maahanmuutto lisääntyy, väki vanhenee – ajankohtaisia teemoja kaikkialla Euroopassa. Miten sosiaalihuolto vastaa haasteisiin?

ESN:n jäseninä on enimmäkseen sosiaalijohdon järjestöjä EU:n vanhoista ja uusista jäsenmaista sekä Sveitsistä, Norjasta ja Islannista. Huoltaja-säätiö on Euroopan sosiaalijohdon verkostossa suomalaisten toimijoiden yhdyslinkki. Suomen ESN-yhteenliittymän muodostavat Sosiaalijohto ry, Kuntaliitto, Stakes ja Huoltaja-säätiö.

Lisätietoja Pariisin konferenssista ESN:n sivuilla.

Huoltaja-säätiön Kunnallisen sosiaalipolitiikan asiantuntijaryhmän puheenjohtajana ajanjaksolla 1.2.2008–31.12.2009 toimii Huoltaja-säätiön hallituksen jäsen, Seinäjoen apulaiskaupunginjohtaja Harri Jokiranta.

Asiantuntijaryhmän tavoitteena on kunnallisen sosiaalipolitiikan näkyväksi tekeminen valtakunnallisen sosiaalipolitiikan rinnalla. Ajankohtaisten näkemysten välittäminen alueilta valtakunnalliseen keskusteluun ja toisaalta asiantuntijuuden välittäminen alueellisten ja paikallisten toimijoiden tueksi edellyttää vahvaa alueellista ankkurointia ja vaikuttamistoimintaa. Lisäksi tarvitaan tietoa saatavilla olevasta tutkimustiedosta.

Toimikaudella ryhmän sällöllisenä painopisteenä on kunnallisen sosiaalipolitiikan johtaminen muuttuvissa ympäristöissä, jotta sosiaalihuollon arvopohja sekä sosiaalipoliittinen kokonaisnäkemys voidaan turvata myös tulevaisuudessa. Muun muassa kunta- ja palvelurakenneuudistus asettaa kuntien kehittämistoiminnalle ja toimintatavoille suuria strategisia haasteita.

Aiemmin ryhmän puheenjohtajana toimi Erkki Torppa Hämeenlinnasta.

Kunnallisen sosiaalipolitiikan asiantuntijaryhmän kokoonpano 1.2.2008–31.12.2009

Viime vuonna alkanut Hyvinvointikunta-foorumi kokoontuu 14. helmikuuta. Teemana on tänä vuonna urbaani hyvinvointikunta - miltä se näyttää ja miten se tehdään?

Varsinaista foorumia edeltää sosiaali- ja terveydennhuollon kutsuseminaari ja iltatilaisuus 13.2.

Foorumista vastaavat Suomen Kuntaliitto & Kuntalehti, Huoltaja-säätiö & Sosiaaliturva-lehti, Sosiaalialan osaamiskeskukset sekä Aluekeskusohjelman Hyvinvointiverkosto.

Sitovat ilmoittautumiset tilaisuuksiin 25. tammikuuta mennessä.

Lisätietoa ja ilmoittautumislomakkeet Kuntaliiton Hyvinvointikunta-sivuilla:

13.2. Hyvinvointikunta-foorumin sosiaali- ja terveydenhuollon kutsuseminaari ja iltatilaisuus, Kuntatalo, Helsinki

14.2. Toinen Hyvinvointikunta-foorumi, Kuntatalo, Helsinki